Politiikan hullut viikot ovat täydessä käynnissä. Pääministeri Juha Sipilän hallitus on päättänyt tehdä suuret ratkaisut pikavauhtia heti vaalikauden alussa, ja se tosiaan näkyy.
Linjauksia satelee lähes päivittäin. Välillä tavataan torilla. Sitten korjaillaan niitä aiempia linjauksia ja neuvottelut jatkuvat.
Mikä mahtaa olla vatuloinnin vastakohta – hätäily?
Jotkut näkevät hallituksen jatkuvan säätämisen heikkouden merkkinä. Minusta taas säätäminen on välttämätöntä, jos alkuperäinen linjaus on tehty kohtuuttomalla kiireellä ja liian kapeaa asiantuntemusta hyödyntäen.
Jossain vaiheessa vauhtia voisi kyllä hidastaakin ja hieman miettiä ennen kuin kiirehtii päättämään seuraavan suuren asian.
* * *
Kilpailukykyloikka kaikkine käänteineen on aiheellisesti varastanut päähuomion, mutta siinä sivussa on ratkottu myös joitakin mittaluokaltaan pienempiä, mutta periaatteellisesti kuitenkin merkittäviä veroasioita.
Vuonna 2016 mahdollistetaan ulkomaille verottajan ulottumattomiin siirrettyjen tulojen ja varojen oma-aloitteinen kotiutus ilman syytteitä verorikoksista. Hallinnolliset sanktiot verotuksen viivästymisestä tulevat toki maksettavaksi. Tämä on tarkoitettu kertaluontoiseksi tilaisuudeksi tuoda rahat takaisin kotimaahan ja päivänvaloon.
Tämän ”tehokkaan katumisen” avulla rahoja houkutellaan kotimaahan ennen vuotta 2017, jolloin verottajan tiedonsaantimahdollisuudet monista maista ovat paranemassa olennaisesti. Muutoin rahat uhkaavat karata entistäkin kauemmas verottajan ulottumattomiin.
Verotuottoja tästä ei odoteta kovin paljon kertyvän, ehkä muutama kymmenen miljoonaa euroa.
* * *
Periaatteellisesti merkittävä oli myös hallituksen päätös luopua makeisverosta.
Suomessa on siis jatkossa yksi haittavero vähemmän. Tässä veronkevennys suunnataan väärään kohtaan, sillä yleensä haluttaisiin keventää hyödyllisiin asioihin kuten työntekoon kohdistuvia veroja. Nyt terveydelle haitallista kulutusta avitetaan verotusta keventämällä.
Syynä kummalliseen kevennyskohteen valintaan on vaikeus rajata makeisveron kohteet toimivalla tavalla.
Makeisilla on ollut vero ja kekseillä ei, joten makeisilla on ollut taipumus muuttua kekseiksi. Jäljelle jääneiden makeisten valmistajat myös kokevat keksien saavan kohtuutonta kilpailuetua.
EU:n komissio riensi makeisten tueksi ja tässä ollaan. Hallitus poistaa koko makeisveron.
Hammaslääkärit kiittävät ja karkkipäivää viettävän lapsen euro riittää jatkossa enempään.
Samalla jo lapsena saatu startti huonoille ruokailutottumuksille ja niistä aiheutuville terveysongelmille saa hieman veropoliittista helpotusta.
Ja kustannusten kasvuun osallistumme me kaikki.
Teemu Lehtinen on Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja
Kirjoitus ilmestyy Taloustaidossa 7.10.2015
