Pariisin tulevasta ilmastokokouksesta huolimatta ilmastonmuutosta ei ratkaista lopulta valtionjohtajien kabineteissa vaan yritysten ja ihmisten toimilla eri puolilla maailmaa.
Mitä tavallinen suomalainen palkansaaja voisi tehdä hillitäkseen ilmastonmuutosta? Paljonkin, mutta haaste on niin suuri että yhä lisää keinoja tulisi ottaa käyttöön.
Verohallinnon pääjohtaja Pekka Ruuhonen on todennut mielipiteenään (1.12.2014), että lounasseteleiden ja -korttien verotukeen ei enää ole perusteita. Valtio ja kunnat tukevat suomalaisten palkansaajien lounaita ravintoloissa vuosittain noin 30 miljoonalla eurolla.
”Järjestelmä on aikansa elänyt ja pitäisi muuttaa lainsäädäntöteitse”, on Ruuhonen todennut.
Valtio on aikanaan ryhtynyt tukemaan lounasruokailua sosiaalipoliittisista syistä tarkoituksena kannustaa ihmisiä syömään työpäivän aikana lämpimän ruuan. Myöhemmin perusteena on ollut myös yksityisten palveluiden ja työllisyyden tukeminen.
Lounassetelien verotuelle on omat perusteensa edelleen, mutta tuen ehtoja voisi harkita muutettavaksi paremmin nykyaikaan sopiviksi. Lisäksi olisi jollakin aikavälillä perusteltua tähdätä politiikkaan, jossa verokannat (esim. ALV) olisivat alhaalla mutta veropohjat laajoja. Veropohjaa laajentaisi verotukien poistaminen.
On yleisesti tiedossa, että lihakarjan kasvatus tuottaa metaania ja karjalle tarvittavan rehun kasvatus tarvitsee valtavasti viljelypinta-alaa, ympäri maailmaa. Kasvispainotteisemman ruokavalion yleistyminen länsimaissa vähentäisi suoraan C02-päästöjä, ja olisi osaltaan tukemassa ilmastonmuutokseen hillintää. Kasvisten osuuden kasvattaminen merkitsisi myös terveyshyötyjä ja vähentäisi ylipainoa.
Eikö valtio voisi kohdentaa lounassetelin veroedun ainoastaan kasvislounasvaihtoehtoihin? Tällä olisi todennäköisesti kahdenlaisia seurausvaikutuksia: lounassetelin käyttö ylipäätään vähenisi, jolloin osin kyseenalainen veroetu voitaisiin jollakin aikavälillä lopettaa kokonaan. Samalla kannustettaisiin ihmisiä valitsemaan terveellisempi ja ilmaston kannalta parempi ruokavalio ainakin lounasaikaan.
Teknisesti muutos olisi helppo toteuttaa, sillä ravintoloilla on jo nykyisin selkeät kasvisvaihtoehdot tarjolla.
En ole itse kasvissyöjä ja on helppo kuvitella tyypillisen kaltaiseni ”lihaasyövän heteromiehen” vastaanotto ehdotukselleni. Olen kuitenkin sitä mieltä, että kannustimia, rohkaisua ja joskus vähän keppiäkin tarvitaan, jotta elämäntavat sekä oman että yhteiskunnan näkökulmasta menisivät ainakin asteittain eteenpäin.
Ville Kopra toimii johtavana asiantuntijana Miltton Networks Oy:ssä
