Evli Pankin strategi Valtteri Ahti käsitteli Taloussanomissa ja Taloustaidossa 6.11. MOT:n ohjelmaa Talouden tuhoava kuri ja siihen liittyvää verkkosisältöä. Ahdin keskeinen väite näyttää olevan se, että MOT olisi tarkoituksella etsinyt ohjelmaa varten tehtyyn kyselyyn sellaisen akateemisen vähemmistön edustajia, jotka enemmistöstä poiketen kritisoivat talouskuria. Näin ei ollut – jos MOT olisi tehnyt Ahdin vihjaamalla tavalla, olisimme tehneet ala-arvoista journalismia.
MOT teki professorikyselyn eurooppalaisten professoreiden keskuudessa. Siksi joukossa ei ollut yhdysvaltalaisia professoreita. Toteutimme kyselyn kokoamalla ensin listan eurooppalaisista huippuyliopistoista. Laadimme listan käyttäen pohjana Financial Times -lehden listausta parhaista taloustieteen kouluista.
Muokkasimme listaa maantieteellisesti kattavammaksi (lisää Pohjoismaita) ja lisäsimme Suomi-painotusta (nostimme mukaan suomalaisia yliopistoja). Seuraavaksi yliopistoista valittiin kansantaloustieteen professori/professoreita, joiden erikoisosaamista ovat makrotaloustiede, rahapolitiikka ja/tai finanssipolitiikka.
Kysely lähetettiin neljällekymmenellekahdeksalle professorille, joista kaksikymmentäkuusi vastasi. Yliopistojen joukossa ovat muiden muassa Amsterdamin yliopisto, Bocconi, Bolognan yliopisto, Cambridge, London School of Economics, Münchenin yliopisto, Oxford, Rooman Sapienza-yliopisto, Toulousen yliopisto ja Tukholman yliopisto. Osa vastaajista halusi vastata kyselyyn anonyymisti, lisäksi osa vastasi ainoastaan monivalintoihin eikä perustellut vastauksiaan sen kummemmin.
MOT:n kyselyn vastaukset eivät ole täysin yhdenmukaisia, vaan talouskuria myös puolletaan ja sen olemassaolo jopa kyseenalaistetaan. Siitä huolimatta kyselyn tulokset olivat melko saman suuntaisia, kriittisiä kuripolitiikalle. Tämä on tärkeä tulos, varsinkin siksi, että Suomessa talouskuria on markkinoitu julkisuudessa ainoana mahdollisena vaihtoehtona. On hyvin kiinnostavaa, että riippumattomat, akateemiset ekonomistit ovat talouskurista niin eri mieltä kuin esimerkiksi finanssisektorilla töissä olevat ekonomistit.
Taloustieteen valtavirrassa kuritalouden kielteisistä vaikutuksista on saatu paljon näyttöä, ja niistä keskustellaan täysin avoimesti.
Esimerkki tuoreesta kuritalouden kritiikistä on Antonio Fatásin ja Lawrence Summersin raportti viime kuulta, jossa he kirjoittavat mm.: ”The results suggest a strong correlation between fiscal consolidations and revisions to potential GDP. In fact, our estimates provides evidence supporting the argument of DeLong and Summers (2012) who bring up the possibility of self-defeating fiscal consolidations, i.e. reductions in deficits that end up delivering higher debt-to-GDP ratios because of their negative effects on GDP growth. This has strong implications for the assessment of economic policies during the crisis and provides strong support for the notion that austerity policies not only have caused significant temporary damage to growth but that they might have resulted in exactly the opposite outcome that they were seeking by permanently reducing output.”
Muualla Euroopassa akateemiset taloustieteilijät ovat osallistuneet Suomea aktiivisemmin keskusteluun kuritaloudesta. Esimerkiksi jo syyskuussa 2013 iso joukko ekonomisteja varoitti FT:ssä yhteisessä kirjeessään kuritaloudesta.
Mm. Thomas Piketty ja Jeffrey Sachs taas vetosivat viime heinäkuussa Angela Merkeliin, jotta tämä pehmentäisi Kreikalle asettamiaan kuritalousvaatimuksia.
Vallitsevan talouslinjan kriittistä arviointia harjoitti myös Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen yhteydessä toimiva riippumaton Talouspolitiikan arviointineuvosto, joka kirjoitti tammikuussa 2015 näin: ”Finanssipolitiikan kiristäminen vähentää kotimaista kysyntää ja sillä on negatiivinen vaikutus talouskasvuun. Finanssipoliittisen lainsäädännön mukaisten keskipitkän aikavälin tavoitteiden saavuttaminen vaatisi suunniteltua suurempia menoleikkauksia tai veronkiristyksiä jo vuosina 2015 ja 2016. Talouspolitiikan arviointineuvosto toteaa että finanssipolitiikan kiristys vuodelle 2015 on kuitenkin suhdannetilanteeseen nähden huomattavan suuri, eikä suosita talouspolitiikan lisäkiristämistä vallitsevassa suhdannetilanteessa, koska finanssipolitiikan kiristäminen todennäköisesti johtaisi työttömyyden kasvuun.”
Ahti luettelee kirjoituksessaan 19 ”makrotaloustieteen huippunimeä” ja ihmettelee, miksi MOT:n haastattelemia ekonomisteja ei löydy tältä listalta. Ahdin listan ekonomisteista 17 toimii Yhdysvalloissa, ja kaksi Euroopassa toimivaa olivat mukana niiden professoreiden joukossa, joille MOT lähetti professorikyselyn.
Ahti ei ilmeisesti huomannut, että MOT-kyselyssä professoreille annettiin mahdollisuus vastata nimettömänä. Näin ollen hän ei luonnollisestikaan voi tietää, ketkä kyselyyn ovat vastanneet – lukuun ottamatta niitä, jotka vastasivat nimellään ja joiden kommentteja MOT on käyttänyt verkkojutuissaan.
Itse asian kannalta olisi kiinnostavaa, jos joku kävisi Ahdin listan läpi ja tutkisi, miten listalaiset suhtautuvat kuritalouteen. Muiden muassa Joseph Stiglitz, Olivier Blanchard, Larry Summers ja Paul Krugman kuuluvat kuritalouden kaikkein näkyvimpiin vastustajiin.
Ahdin listalla oleva Yhdysvaltain keskuspankin entinen pääjohtaja Ben Bernanke muuten sanoi viime viikolla: “All the major industrial countries – US, UK, eurozone – ran too quickly to budget-cutting, given the severity of the recession and the level of unemployment.”
Jos ymmärrämme Ahdin tekstiä oikein, Robert Skidelsky ei ollut sopiva haastateltava MOT-ohjelmaan, koska tämä on tutkinut Keynesiä. Tämä on erikoista, koska syvä perehtyminen Keynesin ajatuksiin antaa oivan lähtökohdan analysoida kuritalouden politiikkaa.
Ahti arvostelee emeritusprofessori John Weeksin mukaanottoa ohjelmaa varten teetettyyn kyselyyn. Arvostelun syy? Weeks on ”tämän planeetan viimeinen marxilainen taloustieteilijä”. Jos ymmärrämme Ahdin logiikkaa oikein, MOT:n olisi tullut kyselyn vastaajia etsiessään poistaa joukosta kaikki marxilaiset. Olisiko poistolistaa pitänyt vielä jatkaa? Kaikki joilla on poliittisia näkemyksiä? Keynesiläiset? Kaikki kuritaloutta arvostelevat?
Panicos Demetriades on tosiaan toiminut professorin toimen lisäksi Kyproksen keskuspankin pääjohtajana. Hän erosi pankista maaliskuussa 2014 Kyproksen pankkikriisin jätettyä pysyvän juovan hänen ja maan presidentin välille.
Hannu Sokala, MOT
Kaisu Suopanki, taustatoimittaja
9.11.2015