Viimeisen neljän vuoden aikana kaikki metsätaloutta koskeva lainsäädäntö on ollut uudistettavana. Johtavana ajatuksena uudistamistyössä on ollut metsäomistajien valinnanvapauden lisääminen: metsäomistajan tulee voida harjoittaa metsätalouttaan tavoitteidensa mukaisella tavalla.
Myös metsänhoitoyhdistyslainsäädäntö uudistettiin. Suurin muutos on, että yhdistykset siirtyvät entistä enemmän metsäomistajien omiksi yhdistyksiksi ja loppukin napanuora valtiovaltaan katkaistaan. Kaikki vanhassa laissa olleet metsänhoitoyhdistysten toimintaan liittyvät rajoitteet ja metsäpoliittiset velvoitteet on poistettu.
Metsänhoitoyhdistysten tehtäväksi on uudessa laissa kirjattu valvoa jäsentensä etua. Lisäksi lakiin on kirjattu, että metsänhoitoyhdistysten tehtävänä on edistää jäsentensä harjoittaman metsätalouden kannattavuutta ja heidän metsätaloudelleen asettamiensa muiden tavoitteiden toteutumista, edistää taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää metsien hoitoa ja käyttöä.
Metsäomistajat jäsenöityvät yhdistyksiin, maksavat niille jäsenmaksua ja päättävät yhdistysten toiminnasta. Osana uutta toimintamallia metsänhoitoyhdistykset ovat 1.1.2015 alkaen MTK:n jäseniä ja alueellisten metsäomistajaliittojen toiminta lakkaa. Metsänomistajien käytössä on koko edunvalvontaketju puun juurelta Brysseliin.
Metsänhoitoyhdistykset olivat 1990-luvun puoliväliin saakka selkeästi osa valtion virallista metsähallintoa. Valtiovalta valvoi ja ohjasi metsäkeskusten välityksellä metsänhoitoyhdistystoimintaa. Sen jälkeen metsänhoitoyhdistyksiä on määrätietoisesti kehitetty metsäomistajien omaksi palvelu- ja edunvalvontaorganisaatioksi.
1990-luvun alussa maamme jokaisessa, vajaassa 400 kunnassa oli oma metsänhoitoyhdistys. Tällä hetkellä yhdistysten lukumäärä on 81. Siinä on hyvä vertailupohja esimerkiksi kuntauudistuksen aikajänteelle. Metsänhoitoyhdistyksissä hallinnon osuus on supistunut ja rakennekehityksen myötä metsänhoitoyhdistyksiin on kerääntynyt uudenlaista erikoisosaamista, ja sitä voidaan lisätä myös jatkossa.
Metsäomistajat itse hallinnoivat ja rahoittavat omien yhdistystensä toiminnan. Niiden palvelu- ja edunvalvontatoiminta on täsmälleen sellaista kuin metsäomistajat itse linjaavat.
Metsäomistajaorganisaatiolla on ollut metsälainsäädännön uudistamisessa keskeinen rooli. Lopputulokseen voi kokonaisuudessaan olla tyytyväinen, vaikka yksityiskohdista voidaan pärisyttää partaa loputtomasti.
Isolla osalla metsäomistajista on hankaluuksia hoitaa itse omia metsiä ja kaikkia metsätalouden harjoittamiseen liittyviä asioita. Metsänhoitoyhdistykset ovat maamme merkittävin metsurien työllistäjä, ja tarjoavat metsänhoitotöiden lisäksi kaikkia muitakin metsäomaisuuden hoitoon liittyviä palveluita.
Ilman metsänhoitoyhdistystoimintaa metsiemme puumäärä ja laatu olisi aivan muuta kuin nyt. Puuta riittää hyvin monenlaisiin biotalouden tarpeisiin.
Niin metsänomistajien kuin kansatalouden kannalta yhdistyen toiminta puumarkkinoilla on ollut ja on edelleen korvaamatonta. Huolimatta haasteellisesta metsäomistusrakenteesta meillä on yksi maailman parhaiten toimivista puumarkkinoista. Missään muussa maassa metsänomistajat eivät itse tuota yhtä kattavasti tuota puukauppaan liittyvää markkinainformaatiota.
Esimerkiksi EU-alueen puumarkkinoiden kehittämistä koskevissa analyyseissä yksi merkittävä syy puumarkkinoiden toimimattomuuteen on metsäomistajien yhteistyön ja omien yhdistysten puute. Myös Kilpailuvirasto on todennut, että metsänhoitoyhdistykset toimivat puumarkkinoilla vastavoimana erittäin voimakkaasti keskittyneelle puun ostajakunnalle.
Erno Järvinen on MTK Metsälinjan tutkimuspäällikkö
