Ilmasto muuttuu, se on varmaa. Suunnasta ollaankin sitten jo montaa mieltä. Ilmastonmuutokseen valmistautuminen on älykästä. Energiatehokkuutta on järkevää parantaa ja luonnonvarojen käytön on oltava kestävää. Ilmastonmuutos ei vaikuta ainoastaan ihmisiin vaan myös muihin eläimiin sekä myös kasveihin.
Metsillä on tunnustetusti tärkeä rooli ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Kestävä metsätalous tuottaa puuta sekä tuotteita ja muita palveluita monenlaisiin tarpeisiin. Metsillä on tieteellisesti osoitettuja hyvinvointivaikutuksia ihmisten fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin.
Lisäksi metsät sitovat kasvaessaan hiiltä ilmakehästä. Suomessa ilmastonmuutoksen on jo nyt todettu kiihdyttäneen metsien kasvua erityisesti Pohjois-Suomessa. Vastaavasti ilmastonlämpenemiseen liittyy uhkakuvia, jotka voivat merkittävästikin lisätä metsätuhojen määrää.
Maailmalta löytyy lukuisia esimerkkejä eri syistä aiheutuneista valtavista metsätuhoista. Tuhojen korjaaminen on kallista, aikaa vievää sekä äärimmäisen vahingollista metsätuhoalueiden ihmisille, elinkeinoille ja maisemalle. Jatkuvasti kasvavan maailmankaupan myötä erilaiset metsien tuholaiset voivat levitä mantereelta toiselle hyvinkin nopeasti.
Myrskyt ovat oma lukunsa, mutta Suomen metsissä selvästi merkittävin metsätuhoja aiheuttava eläin on hirvi. Liian suuri hirvikanta rajoittaa männyn ja koivun viljelyä monella alueella. Lisäksi myyrät aiheuttavat ajoittain ja paikallisesti hyvinkin merkittäviä vahinkoja taimikoille.
Hyönteisten aiheuttamien metsätuhojen osalta Suomi on metsäpinta-alaan suhteutettuna toistaiseksi päässyt vähällä. Esimerkkejä metsätuhojen korjaamisen vaikeudesta löytyy myös Suomesta. Viime vuonna kirjanpainajan aiheuttamien tuhojen vuoksi jouduttiin tekemään isoja avohakkuita muun muassa Kaakkois-Suomessa.
Lisäksi Porin Yyterissä on jo vuosikausia taistelu tähtikudospistiäisen kanssa. Ongelma on onneksi saatu rajattua, mutta avohakkuuta on kuitenkin jouduttu tekemään noin 230 hehtaaria. Itse ongelman aiheuttajasta eli tähtikudospistiäisestä ei meinata kaikista yrityksistä, muun muassa sukkulamatoruiskutuksista huolimatta päästä eroon. Yksittäisen metsänomistajan kannalta metsätuhot voivat monesta näkökulmasta olla katastrofaalisia.
Metsätuhojen ennaltaehkäisy edellyttää monien viranomaistahojen sekä metsätuhoja tutkivan tiedeyhteisön välistä saumatonta yhteistyötä. Puupohjaisilla tuotteilla kauppaa käyvien tahojen vastuu omien tuotteidensa puhtaudesta on ensiarvoista. Metsätuhon osuessa kohdalle torjuntatoimenpiteet pitää aloittaa välittömästi.
Suomalainen pienipiirteinen metsätalous on jo itsessään tehokasta metsätuhojen torjuntaa. Vierasperäisiä puulajeja ja taimiainesta Suomessa käytetään onneksi erittäin vähän. Metsänomistaja voi jakaa metsätuhoihin liittyvää riskiä ottamalla metsävakuutuksen.
Erno Järvinen on MTK Metsälinjan tutkimuspäällikkö
