Mielipidetutkimus on vaikea laji. Kelan tutkimusprofessori Olli Kangas on useaan otteeseen tutkinut muun muassa sitä, miten kysymyksenasettelu vaikuttaa tuloksiin. Tuoreessa tutkimusblogissaan, Sanan voimaa: poliittisen kehystyksen vaikutus mielipiteeseen – esimerkkinä eläkkeensaajien asumistuki, Kangas osoittaa, miten kysymyksen sanamuotoa vaihtelemalla saadaan jopa päinvastainen kuva kansan mielipiteestä.
Kun suomalaisilta kysytään ”Onko oikein, että hallitus leikkaa eläkeläisten asumistukea?” niin 16 prosenttia sanoo, että on se oikein, ja 81 prosentin mielestä se on väärin. Valtaenemmistö on siis sitä mieltä, että on väärin leikata eläkkeensaajien asumistukea. Kun kysymys esitetään laveammin ”Eläkeläisten asumistuki on anteliaampi kuin yleinen asumistuki. Onko oikein, että eläkeläisten asumistuki yhdenmukaistetaan yleisen asumistuen kanssa?”, niin 51 prosenttia vastaa, että se on oikein, ja 42 prosenttia, että se on väärin. Enemmistö on siis sitä mieltä, että eläkkeensaajien asumistuen yhdenmukaistaminen yleisen asumistuen kanssa on siis oikein.
Tällaiset esimerkit johtavat ajattelemaan, että mielipidetutkimuksia ei voi ottaa vakavasti. Ne ovat ennen muuta kepeää viihdettä. Kysytään tuhannelta suomalaiselta jotakin, ja ”onnistuneella” kysymyksenasettelulla saadaan raflaavia otsikoita. Vakavampi huoli on se, että viattomalta näyttävät mielipidetiedustelut saattavat olla myös yrityksiä ohjata yhteiskunnallisen keskustelun suuntaa tai jopa manipuloida yleistä mielipidettä.
Voiko jollain tavalla saada ”oikean” kuvan siitä, mitä kansa ajattelee? Kyllä voi, mutta ei kepeällä otteella. Mielipiteiden tutkimus vaatii huolellista valmistelua, monia kysymyksiä samasta asiasta ja monipuolista aineiston tarkastelua. Tosin tällaisen tutkimuksen tuloksena ei juuri koskaan ole tulos, että xx prosenttia suomalaisista on sitä mieltä. Tulokset ovat nyansoidumpia ja yksiselitteisen yksinkertaistavia tulkintoja välttäviä.
Lievä liennytys edellä sanottuun. Kun sama kysymys esitetään eri aikoina samassa muodossa ja samanlaisessa kysymysympäristössä, voidaan saada luotettavaa ja mielenkiintoista tietoa mielipiteiden muutoksesta. Samassa muodossa esitetyt kysymykset voivat myös paljastaa mielenkiintoisia eroja eri väestöryhmien mielipiteissä.
Professori Hannu Uusitalo
