Mihin sijoitusrahastoa valitessa pitäisi kiinnittää huomiota? Sen kartoittamiseen ja selvittämiseen sijoittajille keskityn työssäni Morningstarilla. Hyvän rahaston ainesosia on useita. Niitä käydään läpi esimerkiksi tässä Karo Hämäläisen artikkelissa taloustaito.fi:ssä. Olennaista on olla tuijottamatta vain mennyttä tuottoa, sillä sen takana voi olla paljon muutakin kuin (nykyisen) salkunhoitajan osaaminen.
Valistuneet neuvot ja sijoittajien toiminta ovat kuitenkin usein kaksi eri asiaa. Mikä reaalimaailmassa vetää sijoittajia rahastoon, entä mikä on luotaantyöntävä ominaisuus rahastolle? Näihin kysymyksiin Morningstarin tutkijat ovat vastikään julkaisseet kiinnostavia vastauksia tutkimuksessa*, joka tehtiin laajalla globaalilla rahastodatalla.
Kuten arvata saattaa, mennyt tuotto näyttää olevan sijoittajille hyvin tärkeä motivaattori rahaston valinnassa. Jos Morningstarin rating on korkea eli rahastolla on neljä tai mieluiten täydet viisi tähteä, merkitään rahastoa todennäköisesti muita tiuhempaan. Sen sijaan heikko rating eli alhainen tähtilukema on kimmoke vetää rahoja pois rahastosta.
Tuoton ja nettomerkintöjen suhde oli tutkimuksessa tilastollisesti vahva ja samansuuntainen kaikkialla maailmassa. Erityisen tärkeitä viisi tähteä olivat yhdistelmärahastoille.
Korkea Morningstar rating on toki merkki rahaston salkunhoidon laadusta. Voi kuitenkin olla, että jonkin hyvänkin rahaston menestys on ollut viime aikoina huonoa siksi, että markkina on ollut epäedullinen sen tyylille. Seurauksena on voinut olla Morningstar ratingin lasku useammallakin pykälällä. On kuitenkin luonnollista, että ylituottoa ei aina tule. Jos rahaston ”fundamentit” ovat kunnossa, kärsivällinen sijoittaja ei hermoile tähtien tahtiin.
On myös tekijöitä, joissa sijoittajat eroavat alueittain. Yhdysvalloissa ja Aasiassa on nähtävissä selvä yhteys rahaston alhaisten kulujen ja sijoitusvirtojen välillä: mitä halvempi rahasto, sitä enemmän rahastomerkintöjä siihen tulee. Euroopassa tätä vaikutusta ei näy lainkaan.
Yksi selitys voi olla, että etf-rahastot eivät olleet tutkimuksessa mukana. Niissä hinta on merkintöjä ohjaava tekijä, ja Euroopassa indeksisijoittaminen ohjautuu vahvasti juuri etf:iin.
Mutta eräs toinen tulos muistuttaa, miksi hinta ei välttämättä ole eurooppalaisille niin olennainen: Euroopassa vetovoimatekijä näyttäisi olevan rahastoyhtiön koko. Mitä suurempi yhtiö, sitä enemmän sen rahastot näyttävät vetävän merkintöjä. Sen sijaan Yhdysvalloissa sijoittajien halut merkitä rahastoa eivät näytä riippuvan rahastoyhtiön hallinnoimista pääomista.
Syynä eroon on, että Eurooppaa hallitsee ns. suljetun arkkitehtuurin malli. Suuret finanssikonsernit myyvät omia sijoitustuotteitaan pankkiasiakkailleen.
Eurooppalaisille sijoittajille tekisi hyvää nostaa katseensa oman pankin rahastoista ja huomioida, miten monta rahasto- tai muun sijoitustuotteen tarjoajaa markkinoilla itse asiassa onkaan – myös Suomessa. Niin tuotteet kilpailisivat aidommin keskenään. Voimistuva kilpailu tekisi rahastoista paremmin hoidettuja, ja mahdollisesti myös painaisi kuluja alas – myös sijoittajan oman pankin rahastoyhtiössä.
* Lee Davidson, Timothy Strauts: What Factors Drive Investment Flows? Morningstar Inc., marraskuu 2015.
Matias Möttölä on Morningstarin rahastoanalyytikko ja Morningstar.fi-sivuston päätoimittaja
