Uhka maakuntaverosta eli uuden itsenäisen verottajan lisäämisestä valtion ja kuntien väliin näyttää olevan väistymässä.
Sote-uudistusta elokuussa linjannut asiantuntijaryhmä katsoi valtion rahoituksen olevan ensisijainen vaihtoehto uusien itsehallinnollisten sote-alueiden rahoittamisessa.
Myös hallituspuolueista viestitetään nyt, että sote-alueiden rahoittaminen valtion toimesta näyttää todennäköiseltä.
Näköpiirissä oleva maakuntaveron kaatuminen on hyvä asia.
Sote-palveluiden kustannuspaineet on purettava toimintaa tehostamalla ja järkeistämällä, ei verotusta kiristämällä. Veropolitiikka on syytä pitää mahdollisimman hyvin hallituksen hyppysissä. Kuntien kiristysautomaatin rinnalle ei siksi kaivata uutta itsenäisten sote-alueiden kiristysautomaattia.
* * *
Jos ei tule maakuntaveroa, tulee uusi valtion sote-vero. Millainen siitä tulee?
Avaimet tähän kysymykseen vastaamiseen löytyvät toisaalta hallitusohjelmasta ja toisaalta uudistuksen yhteydessä alenevista kunnallisveroista.
Verotuksen progression muuttamista sote-uudistuksen yhteydessä ei hallitusohjelmasta löydy. Sen sijaan ohjelmasta löytyvät yleiset verolinjaukset, jotka antavat puitteet myös tulevalle sote-verolle.
Hallitusohjelmassa todetaan, että työn verotusta kevennetään eikä kenenkään palkkaverotus kiristy. Myös ansiotulojen verotuksen mahdollinen lisäkeventäminen palkkamaltin tukemiseksi koskee hallitusohjelman mukaan kaikkia tuloluokkia.
Jotta hallitusohjelman yleinen verolinja voi toteutua, on kiristysten ja kevennysten mentävä sote-uudistuksessakin kohtuullisen hyvin päittäin. Valtion uuden sote-veron on siis kohdistuttava eri tuloluokkiin suunnilleen samalla tavalla kuin uudistuksen yhteydessä kevenevä kunnallisverokin kohdistuu.
Nykyinen sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu täyttää ehdon. Sitä peritään tänä vuonna 1,32 prosenttia palkansaajalta ja 1,49 prosenttia muun muassa eläkkeensaajalta. Maksun perusteena on kunnallisverotuksen verotettava tulo, joten se kohdistuu eri tuloluokkiin samalla lailla kuin kunnallisverokin.
Uusi valtion sote-vero voisi hyvin olla sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun kaltainen kunnallisverotuksen verotettavan tulon perusteella määrättävä maksu.
* * *
Miten suuri sote-verosta tulee?
Yksi lähtökohta mitoitukselle voi olla alenevissa kunnallisveroissa.
Esimerkiksi: Jos soten rahoituksen siirtäminen kunnilta valtiolle merkitsisi kunnallisveroprosenttien alentamista keskimäärin 11 prosenttiyksikköä, tuottaisi 11 prosentin suuruinen uusi sote-vero saman summan valtion kassaan.
Koko sote-uudistuksen onnistumisen kannalta tärkeä lähtökohta pitäisi olla valtion uuden sote-veron pitäminen vakaana myös tulevaisuudessa. Silloin kunnallisveroprosenttien jatkuvien korotusten kierteestä päästäisiin eroon valtiolle siirtyvän sote-veron osalta.
* * *
Soten rahoituksessa on paljon avoimia kysymyksiä.
Verotuksessa on nähtävissä ainakin kaksi suurta ongelmaa, jotka ilman asiallista ratkaisua voivat saattaa koko rahoitusuudistuksen kyseenalaiseksi:
Ensinnäkin on pystyttävä tavalla tai toisella varmistamaan, että kunnat todella alentavat kunnallisveroprosenttejaan niiltä valtiolle siirtyvän sote-rahoitusvastuun mukaisesti, jotta verotus ei uudistuksen yhteydessä yleisesti kiristy.
Toiseksi kuntien keskinäiset erot nykyisissä sote-menoissa ja niiden rahoittamiseen kerätyissä kunnallisveroissa ovat suuria. Miten vältetään kuntalaisten verotuksen merkittävä kiristyminen niissä kunnissa, jotka ovat nyt toimineet erityisen tehokkaasti ja säästeliäästi sote-palveluiden tuottamisessa?
Teemu Lehtinen on Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja
Kirjoitus ilmestyy Taloustaidossa 9.9.2015
