Rahapolitiikan synnyttämän likviditeettisuhdanteen seuraaminen on ollut jo lähes seitsemän vuotta paras sijoitusstrategia. Kevyt rahapolitiikka, alenevat korot ja heikentyvä valuutta ovat johtaneet omaisuusarvojen inflaatioon. Tämä pääsääntö toimii edelleen, mutta nyt siihen on tulossa muunnelmia.
Teknokuplan aikana arvostuksia ajoivat vertailuryhmät. Tuolloin osakkeen arvostus ei sinällään ollut tärkeä, kunhan se oli linjassa vertailuryhmän kanssa. Nyt markkinoilla on samankaltaista käyttäytymistä, vaikkakin globaalissa pääindeksien mittaluokassa.
Korkojen ollessa nollassa arvostuskertoimien nousua on vaikea havaita kestämättömäksi, mutta arvostusten suhteelliset erot ovat havaittavissa kestämättömiksi.
Pelin henki on muuttumassa juuri nyt, koska korot eivät voi juurikaan enää laskea erityisesti Euroopassa, ja arvostukset ovat nousseet korkealle (P/E 18) tasolle kaikilla muilla markkinoilla paitsi kehittyvillä (P/E 13). Osakkeiden arvostukset ovat siis kasaantuneet samalle tasolle, mikä voi olla sattumaa, tai sitten kyseessä on Yhdysvaltain markkinoiden viestittämä tämän hetken hyväksytty taso. Niinpä korot ovat metsästetty ja arvostukset jahdattu, joten mitä seuraavaksi?
Koroissa luonnollinen korjaus olisi hieman ylöspäin ja osakkeissa vastaavasti alaspäin edellyttäen, että kasvu ei vahvistu. Koska kolme suurta keskuspankkia Euroopassa, Japanissa ja Kiinassa jatkavat rahan painamista vielä pitkään, varsinainen paradigman muutos on edessäpäin.
Perusskenaariossa likviditeettiolosuhteet heikkenevät Yhdysvalloissa ja kehittyvillä markkinoilla ja paranevat Euroopassa, Japanissa ja Kiinassa. Jäljempänä on arvioitu suurten markkinoiden olosuhteet, kun likviditeettiin perustuvaan pääsääntöön on odotettavissa variaatioita.
Eurooppa
Vaikka Eurooppa elvyttäisi kuinka, sen arvostukset eivät voi nousta Yhdysvaltain yläpuolelle eivätkä pitkät korot laskea syvälle negatiiviselle alueelle. Lisäksi likviditeettiolosuhteet ovat hieman parantuneet Yhdysvalloissa ja vastaavasti heikentyneet Euroopassa. Lyhyellä aikavälillä Euroopan osakemarkkinoiden suhteellinen nousu näyttäisi siten olevan ohi.
Japani
Japanissa sitä vastoin perusskenaario toimii oikein hyvin. Myyntiveron inflaatiota kiihdyttävä vaikutus poistuu luvuista huhtikuussa. Kun markkinat näkevät ydininflaation laskevan nollan tuntumaan, odotukset rahaelvytyksestä kasvavat. Japani on myös ainut iso talous, jonka yritysten tulokset kasvavat kaksinumeroista vauhtia.
Yhdysvallat
Vahvistunut dollari on jo hoitanut osan rahapolitiikan kiristämisestä, joten korkojen nostot ovat siirtyneet askeleen kauemmaksi. Vahvistuva dollari on ollut markkinoiden suosikkinäkemys, jota nyt talouden hidastuttua arvioidaan uudelleen. Dollarin heikentyminen on positiivinen ajuri Yhdysvaltain osakkeille mutta negatiivinen Euroopan osakkeille. Valuuttojen nollasummapeli on tarttunut osakkeisiin.
Kiina
Kiinassa rahoituksellisia olosuhteita keventävät keskuspankin koronlaskut, mutta toisaalta kiristää dollarikytkennässä vahvistuva renminbi. Koska likviditeetti on kiristynyt, Kiina harkitsee oman rahaelvytyksen (QE) aloittamista, vaikka osakemarkkinat kuplivat jo. Osakemarkkinat ovat reagoineet kevenevään rahapolitiikkaan, mutta markkinoilla on edelleen mahdollisesti loppuvuonna paheneva dollaririski.
Kehittyvät markkinat
Ainoat markkinat, joissa korot ovat korkealla ja arvostukset alhaalla, ovat kehittyvät markkinat. Riskisimmät markkinat reagoivat viimeisimpänä. Kehittyvien markkinoiden kyky kestää Yhdysvaltain kiristyvän rahapolitiikan negatiiviset vaikutukset on kuitenkin parantunut, koska kelluvat valuutat ovat jo reagoineet Yhdysvaltain odotettuun rahapolitiikan kiristymiseen, ja vaihtotaseet ovat vahvistuneet. Lisäksi Euroopan, Japanin ja Kiinan rahaelvytykset voivat valua kehittyville markkinoille, koska omilla talousalueilla arvostusten nousupotentiaalit ovat rajoitetut.
Perusskenaarion mukaiseen likviditeettistrategiaan on siten tullut variaatioita kaikilla muilla markkinoilla paitsi Japanissa.
Jussi Hyöty työskentelee Elite Varainhoidon päästrategina
