Sir Nicolas Sternin mukaan ilmastomuutos on seurausta ihmiskunnan suurimmasta ja vakavimmasta markkinoiden epäonnistumisesta. Ne, jotka tuhoavat yhteistä elintilaamme, eivät maksa tästä välttämättä lainkaan hintaa.
Maapallon päästöt ovat nousseet nopeammin, mutta itse lämpeneminen on havaintojen mukaan ollut hitaampaa kuin mallit ovat ennustaneet. Kasvihuonekaasupäästöjen nousu on uralla, joka nykyarvioiden mukaan johtaa yli 2 asteen keskilämpötilan nousuun teollistumista edeltäneeseen aikaan nähden. Olemme siis tiellä, jonka seuraukset yhteiskuntajärjestelmiin ympäri maailman olisivat dramaattiset.
Mitä pitäisi tehdä?
Hallitusohjelma puhuu biotalouden lisäämisestä, EU harjoittaa päästökauppaa ja uusiutuvia energialähteitä lisätään tukemalla niitä kansallisesti.
Ensi joulukuussa Pariisin ilmastokokouksessa on mahdollista, että kaikki sitoutuvat päästöjen vähentämiseen jollakin aikataululla. Kiinan ja Yhdysvaltojen kahdenkeskinen ilmoitus sitoutumisesta päästöjen vähentämiseen viime vuonna antaa suuntaa näille päätöksille.
Poliittiset päätöksentekijät ovatkin todennäköisesti aloittamassa neuvottelu-urakkaa, jonka seurauksena globaali päästöjenhallinta on lopulta mahdollista. Todennäköistä lienee, että päätöksiä tehdään vuosisadan puoliväliin mennessässä kiihtyvällä otteella, kun työmarkkinaneuvotteluista tuttu pillin viheltäminen siirtyy kansainväliselle agendalle ilmastonmuutoksen seurausten konkretisoituessa.
Suomessa ja Euroopassa on kuitenkin muistettava, että maailman pelastaminen ei onnistu vain omin voimin. Sen sijaan että pyrkisimme rajoittamaan omat päästömme minimiin (ja ajamalla yritykset Euroopasta ulos), meidän tulisi luoda toimiva poliittinen design ja yhteiskunnallinen infra päästöjen vähentämiselle. Tämä onnistuisi parhaiten korjaamalla sir Sternin keskeinen ongelma: päästöille on saatava hinta. EU:n tulisi demonstroida, kuinka asetettu päästötavoite saavutetaan päästökaupan avulla. Vuodesta 1990 päästöt ovat laskeneet jo viidenneksen.
Tällä hetkellä sähkön markkinahinta on niin matala, etteivät investoinnit päästöttömään energiaan kannata. Miksi? Koska uusiutuvia tuetaan kilpaa verorahoilla raskaasti velkaisten valtioiden budjeteista. Olemme luoneet omin päätöksin hirviön. Myös sitkeä taantuma selittää alhaista kysyntää.
Jos päästökaupan lisäksi jostakin syystä halutaan tukea uusiutuvia energialähteitä (päästökauppa ohjaa niiden käyttöön muutenkin), tulisi EU:n rakentaa sisämarkkinoilleen tehokas uusiutuvien energialähteiden tukimuoto, joka ei haaskaa jäsenmaiden veroeuroja, vaan jossa tuki perustuu markkinaehtoiseen tuen hinnoitteluun. Mikäli käyttöön otetaan sertifikaatti, pitää järjestelmä suunnitella hyvin tarkasti.
Poliittisessa keskustelussa on turha haaskata paukkuja siihen, kuinka vakava uhka ilmastonmuutos on tai kuinka nopeasti voidaan siirtyä fossiilisista energialähteistä uusiutuviin. Keskustelua ja tehokkaita toimenpiteitä tarvittaisiin koskien työkaluja.
Sipilän hallituksen kielellä, strategiset tavoitteet ovat olemassa, nyt tarvitaan huolella rakennettuja toimenpiteitä. Ilmastonmuutoksen järkevä torjunta sopisi hyvin pragmaattisen Suomen EU-politiikan kärkihankkeeksi.
Ville Kopra on Miltton Networks Oy:n johtava asiantuntija
