veronmaksajat.fi

Sveitsi vetää maahanmuuttajia puoleensa

Jari Luoto

Sveitsi on keskisen Euroopan magneetti. Sitkeästä taantumasta verkkaisesti irti pyristelevän euro-alueen keskellä on saareke, jonka talous kasvaa ja yritykset ja julkishallinto rekrytoivat lisää työntekijöitä.

Syntyvyys ei Sveitsissä ole sen kummoisemmalla tasolla kuin muuallakaan läntisessä Euroopassa, ja väestö kasvaakin maahanmuuton ansiosta. Sveitsin väkiluku on nyt reilut 8.1 miljoonaa, ja asukkaista peräti neljännes on ulkomaalaisia. Viimeisten viiden vuoden aikana väestön nettolisäys on vuosittain pysytellyt 70 000–80 000 hengessä. Valtaosa, yli 80 prosenttia maahanmuuttajista saapuu EU-maista. Liike on kahdensuuntaista; Sveitsissä asuu yli 1.3 miljoonaa EU-jäsenvaltioiden kansalaista ja vastaavasti sveitsiläisiä EU-maissa 430 000.

Sveitsin talous on kasvanut mukavasti, vaikka maan keskuspankin tammikuinen päätös luopua ylläpitämästä Sveitsin frangin ja euron kiinteää vaihtosuhdetta koloaakin nyt lovea yritysten voittoihin ja iskee erityisesti Sveitsin matkailuun. Bruttokansantuotteen kasvuksi odotetaan tällä vuodelle ehkä vain puolta prosenttiyksikköä.

Sveitsi vetää yrityksiä puoleensa korkealla osaamisen tasolla, hyvällä elämänlaadulla, toimivilla rahoitus- ja koulutuspalveluille ja hyvällä perusrakenteellaan. Logistiikan kannalta sijainti keskellä neljän EU-maan muodostamaa markkina-aluetta on loistava. Tie- ja rautatieverkosto sekä lentoasemat ovat hyvässä kunnossa. Verotuksellakin on merkitystä, mutta pääasiallinen syy Sveitsiin sijoittumiselle se on vain harvoin.

Työntekijöiden rekrytoinnin helppous, joka nojautuu Euroopan unionin kanssa sovittuun työntekijöiden vapaaseen liikkuvuuteen, on selkeä vetovoimatekijä. Paikallinen työvoima ei ole pitkään aikaan riittänyt tyydyttämään työvoiman tarvetta, ja joillakin sektoreilla jopa puolet työvoimasta rekrytoidaan ulkomailta. Sveitsin vetovoimatekijät ovat nyt ottaneet järjestelmän myös vangikseen. Liikenne maanteillä ruuhkautuu yhä useammin, junat ovat täynnä ja asuntojen hinnat ovat nousseet.

Talouskasvun hedelmiä arvostetaan tässä maailman vauraimpiin kuuluvassa maassa, mutta arjessa näkyvät ripeän väestönlisäyksen haitat ovat alkaneet häiritä yhä useampaa sveitsiläistä. Tämän vuoksi helmikuussa 2014 sveitsiläiset antoivat kansanäänestyksessä tukensa aloitteelle, joka velvoittaa liittohallituksen ottavan maahanmuuton säädeltäväksi.

Muista kuin EU-maista rekrytoitaville työntekijöille myönnettävien työlupien määrä on jo aikaisemmin ollut harkinnanvarainen. Viime vuosien 8 000 luvan kiintiö on nyt pudotettu 6 500:een. Sveitsin hallitus on antanut parlamentin tutkittavaksi nyt myös kiistanalaisen esityksen EU-maiden kansalaisia koskevaksi  uudeksi maahanmuuttojärjestelmäksi, enimmäismäärine ja kiintiöineen. Ristiriita EU:n kanssa sovitun vapaan liikkuvuuden suhteen myönnetään, ja hallitus on joutunut ehdollistamaan esittämänsä mallin niiden keskustelujen lopputuloksen kanssa, joita Euroopan unionin kanssa nyt käydään.

Euroopan unionin kanta on selkeä; Sveitsi on tehnyt EU:n kanssa yli 120 kahdenvälistä sopimusta ja työntekijöiden vapaa liikkuvuus on olennainen osa tätä molempia osapuolia hyödyttävää kokonaisuutta. Edessä on perinteiseltä kuulostava asetelma; yhdessä leivottu pulla on alkanut toisen suussa maistua osin puulta, mutta rusinat kyllä maistuisivat edelleen.

Helppoa ratkaisua ei ole näköpiirissä. Elinkeinoelämä alkaa olla huolissaan tulevien vuosien näkymästä työntekijöiden rekrytoinnissa. Uusi maahanmuuttojärjestelmä, jonka pitäisi astua voimaan helmikuussa 2017, toki lupaa eri alojen työvoimatarpeiden huomioimisen, mutta toisaalta esitys kattaa nykymuodossaan myös sadat tuhannet rajojen yli päivittäin Sveitsiin tulevat työntekijät. Muutos nykyiseen taloudellisesti järkevään ja työvoimatarpeisiin joustavasti vastaavaan järjestelyyn voi olla suuri.

Sveitsiläiset eivät halua rakentaa toista kreikkalaista draamaa Euroopan unionin kanssa, mutta kellosepän taidot (näistäkin tekijöistä suurin osa rekrytoidaan EU-maista) saattavat tulla tarpeeseen, kun Sveitsin hallitus yrittää – liittopresidentti Simonetta Sommarugan sanoin – ympyröidä neliötä kansan ilmaisemaa tahtoa toteuttaakseen.

Jari Luoto on Suomen suurlähettiläs Sveitsissä

Kirjoittajasta

Jari Luoto on Suomen suurlähettiläs Sveitsissä.

Blogeissa