Sitra on nostanut vaikuttavuussijoittamisen yhdeksi avainalueekseen lähivuosille. Mitä se tarkoittaa? Vaikuttavuussijoittamisen kulmakivet muodostuvat kolmesta asiasta: Ensinnäkin sijoituksen kohteena on toiminta, jonka tavoitteena on lisätä yhteiskunnallista hyvää. Toiseksi tavoitteiden toteutumista mitataan konkreettisilla vaikuttavuustavoitteilla. Kolmanneksi sijoitukselle asetetaan taloudelliset tuottotavoitteet ja tuotto lasketaan saavutetun hyödyn pohjalta. Kyse ei siis ole hyväntekeväisyydestä.
Aluksi asiakas sijoittaa rahat. Sitten asiantuntijat valitsee sopivat kohteet. Lopuksi tyypillisesti julkisen sektorin organisaatio maksaa palkkion saavutettujen tulosten perusteella.
Hyvä ajatus, mutta mietittävää riittää
Vaikuttavuussijoitus on maailmalla kasvussa, vaikka rahamäärät ovat vielä pieniä. Rahoitusalan innovaatioissa Englanti ja Yhdysvallat ovat usein etunenässä ja niin tässäkin tapauksessa. Niin yksityisten kuin julkisten sijoittajien lämmittely vaikuttamissijoittamiseen on käynnistymässä. Tehtävää riittää kaikille osapuolille.
- Toimijan tuloksellisuuden arviointi on sijoittajalle uusi osa-alue. Tarkka paikka on myös määritellä sopimusrakenne, jonka pohjalta pääoma ajateltuine tuottoineen maksetaan takaisin.
- Toimijoiden aikaisemmat näytöt merkittävästä hyödystä ovat uskottavuuden edellytys, mutta eivät yksin riitä. Toimijan tulee myös olla hyväksyttävä pitkäjänteinen sopimusvastapuoli, koska sijoitusaika on tyypillisesti pitkä.
- Konsultit haistavat aina uuden liiketoiminnan mahdollisuuden, niin kuin toki pitääkin. Uskon, että sijoittajat ovat herkkiä sille, miten käyttää eri konsultteja ja mikä on hyöty.
Tulevan hallituksen työkalupakissa?
Avainkysymyksenä pidän sopimusta, jonka perusteella vaikuttavuudesta maksetaan. Maksajahan on tyypillisesti julkinen organisaatio, esimerkiksi kaupunki, tai muu poliittisesti ohjattu toimija. Sopimukset ovat usein vaalikausien ylittäviä. Siksi on erityisen tärkeää, että sopimus on sitova riippumatta tulevista vaalituloksista ja budjettimuutoksista. Maksuperusteet ja korvausmäärät on etukäteen mietittävä tarkkaan, ja niissä konkretisoituu poliittinen hyväksyttävyys. Määrittely on haasteellista, koska on vaikea sanoa, mitä olisi tapahtunut, ellei vaikuttavuustoimenpiteitä olisi tehty.
Tuleva hallituksemme on löytänyt sovun kuuden miljardin säästötavoitteesta. Uskon, että myös vaikuttavuussijoittamisella on oma roolinsa säästökeinojen työkalupakissa, jotta näin mittava tavoite saavutetaan!
Tom Liljeström on LähiTapiola Varainhoidon toimitusjohtaja
Kirjoitus on julkaistu Sijoitustalous-blogissa 13.5.
