Oletko joskus seurannut suoraa lähetystä eduskunnan keskusteluista? Vakuuttavia numeroita sinkoilee lähes joka puheenvuorossa.
Hyvän puhujan tärkeä taito on saada numerot näyttämään tarvittaessa suurilta tai pieniltä. Tässä muutama vinkki budjettikeskustelujen seuraajille:
1. Monistetaanko? Autoveron 50 miljoonan alennus on tämän syksyn esimerkki. Päivästä toiseen samalla rahalla on kuitattu uusia kohteita. Koulutussäästöt, päivähoidon menot, kehitysavut… Satojen miljoonien asiat luvataan ratkaista luopumalla tuosta samasta 50 miljoonan alennuksesta yhä uudelleen.
2. Totuus vai puolitotuus? Autoveron alennuksen vastapainoksi ajoneuvoveroa kiristetään 100 miljoonalla. Kun tämä yhteys katkaistaan, jää kuva että autoilun verotus kevenisi, vaikka se kiristyy. Monilla budjetin osilla on vastaavia kytkentöjä.
3. Vuosi vai vaalikausi? Kun korostetaan jonkun leikkauksen suuruutta – kehutaan tai haukutaan – puhutaan koko vaalikauden luvuista. Hyvä, että katsotaan nenää pitemmälle. Mutta jos yhden ja neljän vuoden rahat sekoitetaan, sotketaan puurot ja vellit.
4. Kertaluontoinen vai pysyvä? Kun hallitus kehuu kertaluontoista kärkihanketta, se näyttää vuotuisten menojen rinnalla isolta. Oppositio taas usein lupaa rahoittaa pysyviä menoja kertaluontoisilla tuloilla. Mutta selvähän se on, että jos saat tänään perinnöksi tai lotossa satasen, sen voi kuluttaa vain kerran, ei joka vuosi uudestaan.
Kun kaikkia näitä konsteja käyttää sopivasti sekoitellen, tulee suuresta pieni ja pienestä suuri. Katsojan ei välttämättä ole helppo pysyä kärryillä.
Budjetti sinällään on hallitukselle totuuden paikka, kun tulot ja menot ovat samalla viivalla, eikä samoja rahoja voi käyttää moneen kertaan. Ei tämäkään silti ole aina toiminut, kun menoille on haettu katetta toiveiden tynnyristä.
Oppositio on periaatteessa yhtä kovan paikan edessä aina silloin, kun se esittää vaihtoehtobudjettinsa. Sillä on kuitenkin käytössään tuttu varaventtiili, jos iso aukko toiveiden ja todellisuuden välillä pitää kuroa umpeen. Se onkin vinkki numero viisi:
5. Käytettiinkö harmaata? Jos vaihtoehtobudjetistasi puuttuu sata miljoonaa, kerää se harmaasta taloudesta. Jos puuttuu miljardi, ihan sama. Lisäpanostuksilla harmaan talouden torjuntaan on toki sama laskevan rajahyödyn ongelma kuin kaikessa muussakin. Jokainen lisäeuro tuottaa edellistä vähemmän, koska helpoimmat kohteet on jo hoidettu. Älä välitä siitä.
Nimittäin jokainen epäily panostuksen kannattavuudesta voidaan aina tuomita epäeettiseksi moraalittoman toiminnan puolusteluksi ja rötösherrojen suojeluksi. Eli jos lupaat kymmenen miljoonan lisäpanoksella miljardin lisätulot, olet julkisen keskustelun osalta saletissa. Kukaan ei uskalla todistella väitettäsi vääräksi. Ei vaikka vetäisit hatusta kaksi miljardia.
Antti Marttinen on Taloustaidon päätoimittaja
