Yhdysvaltojen reaalitalous kasvoi viime vuonna 2,4 %. Kuten alla oleva taulukko kertoo, niin Yhdysvaltojen kasvu on jäänyt 2-2,5 % tahtiin lukuun ottamatta vuotta 2011. Ennen kriisiä tahti oli noin 3 % ja 90-luvun hulluina vuosina peräti 4 %.
Nykyinen nousukausi on yksi hitaimmista nousukausista kautta Yhdysvaltojen historian. Tämä euroaluemainen skleroosi on nimetty sekulaariseksi stagnaatioksi, jonka taustatekijöinä saattavat olla työikäisen väestön väheneminen ja teknologisen innovaation uupuminen.
Alla olevassa taulukossa on Yhdysvaltojen kansantalouden komponenttiaineistoa vuosilta 2009-2014. Datasta käy ilmi, että Yhdysvallat on suljettu talous, sillä kulutuksen osuus taloudesta oli vuoden 2014 lopulla melkein 70 %. Samana ajankohtana nettoviennin eli viennin ja tuonnin erotus oli vain vähän yli 3 %. Julkinen sektori eli keskushallinto ja osavaltiot tuottavat noin 20 % ja investoinnit 15 % kansantuotteesta. Investoinneilla on se ominaisuus, että ne ennakoivat ja reagoivat ensiksi talouden syklin muutoksiin. Laman koittaessa siis investoinnit syöksyvät kulutuksen seuratessa vasta perässä. Tästä syystä ekonomistit ovat hanakoita seuraamaan juuri investointeja.
Yhdysvaltojen taloudella on se piirre, että sotilasmenot ovat iso ja volatiili komponentti valtionmenoista. Ei ole täysin pähkähullua spekuloida, että iso osa 50- ja 60-luvun talouskasvusta johtui sodista Koreassa ja Vietnamissa ja avaruusohjelmasta. On ollut onnekasta, että Yhdysvaltojen sotilasmenojen ajoitus on ollut hyvin keynesiläistä. Nimittäin sotilasmenot ampaisivat ylös juuri kun investoinnit romahtivat 2008 ja 2009 ja investointien elpyessä sotilasmenot vastaavasti laskivat.
| osuus 2014IV |
2007 | 2008 | 2009 | 2010 | |
| BKT, reaali |
100% | 1,8% | -0,3% | -2,8% | 2,5% |
| Kulutus | 68,4% | 2,2% | -0,3% | -1,6 % | 1,9% |
| Inves- toinnit |
16,7% | -3,1% | -9,4% | -21,6% | 12,9% |
| Julkinen | 18,0% | 1,6% | 2,8% | 3,2 % | 0,1% |
| Vienti | 13,2 % | 9,3% | 5,7% | -8,8 % | 11,9% |
| Tuonti | 16,3 % | 2,5% | -2,6% | -13,7% | 12,7% |
| 2011 | 2012 | 2013 | 2014 | |
| BKT, reaali |
1,6% | 2,3% | 2,2% | 2,4% |
| Kulutus | 2,3% | 1,8% | 2,4% | 2,5% |
| Investoinnit | 5,2% | 9,2% | 4,9% | 6,0% |
| Julkinen | -3,0% | -1,4% | -2,0% | -0,2% |
| Vienti | 6,9% | 3,3% | 3,0% | 3,1% |
| Tuonti | 5,5% | 2,3% | 1,1% | 3,9% |
Lähde: U.S. Bureau of Economic Analysis (BEA)
Yhdysvaltojen talous on tällä hetkellä kotimaisen yksityisen sektorin eli kulutuksen ja investointien varassa. Kultusta kiihdyttää halpa bensa. Samalla julkinen sektori ja nettovienti rokottavat kasvua. Julkisen sektorin vaikutusta suurensi puolustusmenojen 12,5 % pudotus. Vahva taala taas kurittaa nettovientiä. Valtion menonleikkaukset leikkasivat viimeisen kvartaalin kasvusta 0.4 prosenttiyksikköä kun taas nettovienti vei kokonaisen prosentin. Eli ilman näitä jarruja kasvu olisi ollut neljän prosentin luokkaa.
Perjantaina Yhdysvaltojen työministeriö julkaisee kuukausittaisen työllisyysdatansa. Markkinat ja Fed tulevat jännittämään palkkainflaatiota, jota Fed toivoo kuin kuuta nousevaa. Bondimarkkinat selvästi epäilevät Fedin kykyä nostaa korkoja kesäkuussa ja ovat skeptisempiä talouden tilasta. Keskuspankki tietenkin toivoo pääsevänsä nollakorkorintamasta irti. Muuten seuraavan laman koittaessa olemme jälleen QE maailmassa, jota ymmärrämme huomattavasti huonommin kuin ohjauskorkomaailmaa. Mutta koko sekulaarisen stagnaation ydin on, että elämme maailmassa, jossa tasapainoreaalikorko on väkevästi negatiivinen!
Maailmassa on siis niin vähän kasvua, että romahduksen estäminen edellyttää hyvin negatiivisia korkoja tai rajusti elvyttävää finanssipolitiikkaa. Ehkä tästä syystä Fed ei halua uskoa sekulaarisen stagnaation olevan totta. Toivottavasti he ovat oikeassa.
Valtteri Ahti on Evli Pankin Markets-yksikön strategi
