Julkisuudessa uutisoidaan aika ajoin tapauksista, joissa yrityksen saamaa tuloa on verotuksessa päädytty pitämään yrittäjän palkkatulona. Yritystulon ja palkkatulon välinen rajanveto on yksi niistä kysymyksistä, jotka puhututtavat vuodesta toiseen ilman, että verolainsäädännössä on tapahtunut mitään muutoksia.
Verohallinto antoi asiaa koskevan ohjeen viime vuoden loppupuolella. Ohjeessa korostettiin osapuolten välisen sopimuksen merkitystä sekä yritystoiminnan harjoittamisen muodollisia tunnusmerkkejä. Muodollisia tunnusmerkkejä ovat muun muassa toiminimellä tai yhtiömuodossa toimiminen, yrittäjän eläkevakuutuksen ottaminen sekä Verohallinnon ennakkoperintärekisteriin kuuluminen.
Ohjeella pyritään vastaamaan osaltaan työelämän muuttuviin tarpeisiin ja työntekemisen eri muotoihin. Ohjeen mukaan sen tarkoituksena on helpottaa pienten ja aloittavien yritysten toimintaa siten, että yksittäisistä toimeksiannoista maksettavia suorituksia voitaisiin pitää yhä useammin työkorvauksena eli yritystulona.
Ohjeen kanta jälkikäteiseen arviointiin tukee myös osapuolten toimintavapautta. Ohjeen mukaan tulkintavirhetilanteissa ei ole tarkoituksenmukaista esittää korjausta silloin, kun työn suorittanutta yritystä on verotettu elinkeinonharjoittajana ja yritys on maksanut ennakkoverot, lopullisen tuloveron sekä arvonlisäveron asianmukaisesti.
Yritystulon ja palkkatulon välisessä arvioinnissa on yleensä kyse valtiontalouden kannalta pienistä maksuunpanoista, jotka voivat kuitenkin olla yksittäisille yrityksille ja yrittäjille kohtuuttoman suuria. Verotuksen ennakoitavuus on yritystoiminnan perusedellytyksiä niin pienillä kuin suurillakin yrityksillä. Verotuksen ennakoitavuus ja oikeusvarmuus ovat myös yksi kärkitavoite Juha Sipilän hallituksen hallitusohjelman veropoliittisessa linjauksessa.
Tulkinnanvaraisissa tilanteissa Verohallinnon ohjeessa otetut kannat tuovat tarvittavaa varmuutta. Yritysten tulee voida luottaa siihen, että asianmukainen verojen ja muiden maksujen suorittaminen riittää, eikä Verohallinto jälkikäteen puutu asiaan.
Asian ikuisuusluonteesta johtuen herää kuitenkin kysymys, pitäisikö verolainsäädännöllä reagoida työntekemisen muuttuneeseen ympäristöön eikä jättää yritystulon ja palkkatulon rajanvetoa pelkästään Verohallinnon linjausten ja hitaasti kehittyvän oikeuskäytännön varaan.
Ann-Mari Kemell toimii johtajana Keskuskauppakamarissa