Sitra on julkaissut kiinnostavan tiekartan kiertotalouteen. Se sisältää kuvauksen kiertotalouden dynamiikasta sekä 6 avainhanketta, joiden kautta Suomesta halutaan tehdä konkreettisesti kiertotalouden johtava maa maailmassa.

Työpaikan säännöt eivät juuri koskaan jätä kylmäksi. Ketkä niitä määräävät – ja ketkä noudattavat? Onko säännöissä järkeä?

Hillary Clintonin terveyden spekulointi on tällä hetkellä Yhdysvaltalaisen median keskiössä. Oli Clintonilla sitten keuhkokuume tai jokin vakavampi sairaus, nostaa kohu tärkeän kysymyksen pöydälle. Vapaan maailman johtajan terveydentila ei ole yksityinen asia, koska se koskee niin monen ihmisen hyvinvointia.

Jos joku on ajatellut, että asuntosijoittaminen tarjoaa säästäjälle jonkinlaisen turvasataman, ajatelkoon uudelleen. Tämänsisältöistä viestiä kuulee yhä useammin.

Ilman mikrobeja ei olisi olutta, mutta on mikrobeista paljon muuhunkin! Geenitekniikan kehittymisen myötä Eurooppaan syntyy yrityksiä, joiden tuotteet mullistavat terveytemme ja elämämme.

Eduskunta on hyväksynyt laajan lakipaketin verotusmenettelyn muutoksista. Pakettiin sisältyy paljon hyvää veronmaksajan kannalta, mutta keskeinen teema siinä on Verohallinnon työn sujuvoittaminen.

Perustulosta on puhuttu paljon. Idea tuntuu olevan hyvin houkuttava ja koukuttava. Kaikille kansalaisille jaettaisiin tuloa suoraan tilille. Tuen tarpeen perään ei enää kyseltäisi, vaan kaikki saisivat rahaa automaattisesti. Mikä voisikaan olla vapauttavampaa?

Miten hyvin tunnet EU:n päätöksentekoa? Mitä tiedät siitä, mitä omat euroedustajamme puuhaavat, muista puhumattakaan? Entä milloin kuulit viimeksi jotain suomalaisesta eurokomissaarista, Jyrki Kataisesta?

Hallitus päätti budjettiriihessä uudesta työllisyyspaketista. Sitä kutsutaan työllisyyttä lisääviksi toimiksi. Työllisyyspakettia laatimaan on asetettu kolmikantainen työryhmä valtiovarainministeriön valtiosihteeri Martti Hetemäen johdolla. Aikaa ei ole hukattavaksi, syyskuun loppu tulee pian vastaan.

Historiallisesti vapaan kaupan nousu ja kattava äänioikeus ovat kulkeneet käsi kädessä, mutta nyt vapaan kaupan ja demokratian liitto rakoilee. Miten luoda malli, jossa hyvinvointi voi taas kasvaa laajalla pohjalla?

Pörssissä arvostustasot kolistelevat erityisesti Yhdysvalloissa ylärimaa seitsenvuotisen nousun jälkeen. Näin on etenkin, jos kurssitasojen yleistä korkeutta haarukoidaan keskuspankkien kanuunapotkulla ampumien nykytulosten sijaan yhtiöiden keskimääräisillä tuloksilla. Kun osakeindeksit ovat kaikkiaan ennätyksissä tai muutoin vahvassa vireessä, miten sijoittaja voisi vielä onnistua yksittäisissä osakevalinnoissa?

Kirjoitin, että tiettävästi Helsingin Kokoomuksen piirissä pidettiin vuosituhannen alussa Kokoomuksen kannalta parempana, että pienasuntojen rakentamista rajoitetaan ja Helsinkiin tuotetaan lähinnä perheasuntoja hyvätuloisille. Ajettiin läpi niin sanottu 75 neliön sääntö, jonka mukaan Helsinkiin rakennettavien talojen asuntojen keskikoon on oltava vähintään 75 neliötä, vaikka kaupunki kärsi jo tuolloin nimenomaan huutavasta pienasuntopulasta.

Kohta Suomen valtio lainaa rahaa kymmeneksi vuodeksi negatiivisella korolla. Yksi selitys sille löytyy tietenkin hallituksen ennakkoluulottomasta talouspolitiikasta, jonka myötä kannustinloukut puretaan, asunto- ja työmarkkinat vapautetaan sääntelystä ja yliopistot paisuvat nobelisteista.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos vietti 70-vuotisjuhlaansa tällä viikolla. Syntymäpäivien tiimoilta ilmestyi myös ansiokas julkaisu "Taloustutkimus päätöksenteon tukena", jota voin lämpimästi suositella kaikille taloustietoa ja tutkimusta hyödyntäville ja soveltaville tahoille.

1990-luvulla tehtiin päätös, jonka ansiosta vuokra-asuntomarkkinoilla tapahtui ratkaiseva positiivinen käänne. 2000-luvulla on tehty kolme suurta virhettä, joilla 90-luvun positiivinen kehitys monessa mielessä katkaistiin. Mitä oikein tapahtui?

Joka vuosi keskuspankkiirit liikkuvat sankoin joukoin kohti Jackson Holen vehreää laaksoa keskustelemaan rahapolitiikasta. Tarina kertoo, että 1980-luvulla Fedin johtaja Paul Volcker mieltyi Wyomingin laaksoon perhokalastusmahdollisuuksien johdosta.

Ilmassa on poikkeuksellisen paljon signaaleja muutostarpeesta. Kun elvytyksen loppua ei ole näköpiirissä ja haitalliset sivuvaikutukset ovat kasvussa, paineet uudelleen­har­kita rahapolitiikan sisältöä kasvavat. Uudel­leen­arviointi ei kuulosta mitenkään mullistavalta, mutta se on sitä, koska siinä puututaan politiikan yti­meen

Suomessa rahankäytön taito on perinteisesti opittu kotona. Tänä syksynä talousopetus on aikaisempaa vahvemmin mukana koulujen opetussuunnitelmissa. Kaikki eivät saa kotoa hyviä valmiuksia oman talouden hallintaan. Koulujen talousopetus antaa jokaiselle mahdollisuuden oppia hyväksi rahankäyttäjäksi.

Yksi haluaa siivota työttömyystilastoja, toinen pitää huolta siitä, että työurat pitenevät – kuka kantaisi huolta pitkäaikaistyöttömistä?

Perussuomalainen työministeri Jari Lindström on ehdottanut lakiuudistusta, joka päästäisi yli 60-vuotiaat pitkäaikaistyöttömät eläkkeelle erillispäätöksellä. Lex Lindströmin iso kysymys kuuluu, onko tämä se linja, jolla Suomea jatkossa rakennetaan?