Mitä tuo minusta oikein ajattelee? Mitä nuo meistä puhuvat? Aika tavallinen ajatus meille ihmisille, mutta saman duubion kanssa pähkivät myös yritykset, jopa kokonaiset toimialat.

Megatrendit näkyvät talouksissa ensin hitaasti ja asteittain, sitten nopeasti ja voimakkaasti. Palveluiden roolin kasvu on nyt voimistuva megatrendi, ja se selittää osittain miksi maailmantaloudessa vallitsee ylitarjonta teollisuushyödykkeiden valmistuksessa.

Jos yleisöltä kysyy, vuokrat ovat aina olleet ”liian korkeat”.

Suomalaiset huolehtivat kohtuullisen hyvin vakuutusturvastaan. Tosin vain, kun puhutaan aineellisesta omaisuudesta. Kodit, autot, kesämökit ja veneet on vakuutettu vahinkojen varalta.

Ensiasunnon osti 41 prosenttia harvempi vuonna 2014 kuin ennen finanssikriisiä vuonna 2006 kuulutti Danske Bank Tilastokeskuksen tiedoista keväällä. Samaan aikaan vuokra-asuminen on yleistynyt alle kolmekymppisten keskuudessa.

”Jos olet sairas, et tule töihin”, kuuluu hyvä perusohje. Sairautta on kuitenkin kovin monenlaista ja -asteista.

Vuosi vuoden jälkeen ekonomistit ovat olleet aivan liian optimistisia ja ennusteet ovat näyttäneet naiiveilta. Joka vuoden jälkeen ekonomistit ovat reivanneet pitkän aikavälin ennusteita hitusen alas. Muutos on tapahtunut pikku hiljaa, kunnes synkkyys on konsensustila.

Palveluiden tuotannon arvo kasvaa maailmantaloudessa teollisuushyödykkeiden arvoa nopeammin. Taustalla on väestön ikääntyminen ja kehittyvän maailman elintason nousu. Tämä megatrendi muuttaa maailmantaloutta perustavanlaatuisella tavalla.

Valtiovarainministeriön budjettiehdotuksessa kilpailukykysopimukselle luvattu 415 miljoonan euron verovastaantulo keventää palkansaajien verotusta. Tämä voi vielä kasvaa 515 miljoonaan euroon, jos sopimuksen kattavuus paranee riittävästi.

Kuka vielä muistaa, että elinkeinoelämän kolme kärkinimeä Matti Alahuhta, Reijo Karhinen ja Antti Herlin sitoutuivat vuosi sitten leikkaamaan tuloistaan 5 prosenttia 4 vuoden ajan, kukin omalla tavallaan? He halusivat esimerkillään tukea pääministeri Juha Sipilän yhteiskuntasopimusta.

Valtiovarainministeriön korkein virkamies Martti Hetemäki käynnisti keskustelua palkkaeroista Helsingin Sanomien haastattelussa 10.8. Suomalaisten pitää hänen mukaansa hyväksyä palkkaerojen kasvu, jotta työllisyys paranisi.

Kaiken Brexit-hälinän keskellä ei pidä unohtaa, että Euroopan taloudessa tapahtuu paljon myös Iso-Britanniasta irrallaan. Euroalueen valtiot ovat sopeuttaneet talousrakenteitaan, ja Yhdysvaltojen kanssa käytävä kauppa on palannut entisille lukemilleen, jopa niiden yli. Lainsäädäntöpuolella pankkiunioni on tehnyt pankkivalvonnasta aiempaa läpinäkyvämpää, ja mahdollistaa ongelmiin puuttumisen ennen niiden puhkeamista. EU:n pääomamarkkinaunionihanke lisää pk-yritysten toimintamahdollisuuksia ja yhtenäistää finanssimarkkinoita jäsenvaltioiden välillä.

Kuka hoitelee asioitani, kun en enää siihen kykene? Ilmeisesti ei kukaan, jos asia on minusta kiinni. Edunvalvontavaltuutus on edelleen laatimatta, vaikka tiedän, että se pitäisi tehdä nyt, kun olen terve ja ymmärrän mitä teen.

Oletko nähnyt painajaista siitä, että töihin pitäisi palata kesken loman? Vai oletko kenties päinvastoin haaveillut mahdollisuudesta aloittaa järjestelmällinen työarki jo sovittua aiemmin?

Pitkäjänteinen sijoittaja saa tulovirtansa lähinnä osingoista. Näin on ainakin siihen asti, kun osakkeet mahdollisesti joskus myydään. Sijoittajan vuotuinen osinkotulovirta saisi olla paitsi ennustettava myös asteittain kasvava.

Olen saanut työn ja harrastuksien myötä olla mukana monen yhteisön tulevaisuustyössä. Minusta tulevaisuustyö on kiteytetysti sellaista hommaa, jossa pyritään ennakoimaan tietoon perustuen erilaisia kehityskulkuja – ja löytämään näin ratkaisuehdotuksia omalle organisaatiolle tai päättäjille.

Mitä jos EU:ta ei olisikaan? Miltä Eurooppa näyttäisi? Yksi näkökulma voisi olla verrata Euroopan maiden bruttokansantuotteita muiden maiden talouksiin.

Oi niitä aikoja, kun journalistien laaja ja asiantunteva kaarti odotteli maltillisesti tiedotustilaisuuden ajankohtaa ja kerääntyi kuuntelemaan kärsivällisesti asiantuntija-alustusta vaikeastakin talouskiemurasta. Kynät piirtelivät muistiinpanoja vihkoihin, kysymyksiä tehtiin ajallaan. Jutut rakennettiin ja taustoitettiin päivän mittaan rauhassa, sillä ilmestyisihän seuraava lehti vasta huomenaamulla.

Kuluva sijoitusvuosi on muistuttanut Helsingin pörssin osakemarkkinoilla vuoristorataa. Ensin riitti alamäkeä Kiinan kasvuhuolten takia. Keväällä optimismi palautui, mutta taas kerran ”sijoittajat” ovat huolissaan kasvusta. Listaan tähän merkintään muutaman ajatuksen siitä, millaisten yhtiöiden kyydissä on mielestäni hyvä olla juuri nyt.

Iso-Britannian EU-suhteestaan järjestämän kansanäänestyksen tulokset ovat aiheuttaneet poliittisen myrskyn molemmin puolin Kanaalia. Viikko on kulunut yllättävänkin hämmentävissä tunnelmissa. Kun ottaa huomioon unionia koskevien kansanäänestysten historian viime vuosikymmeniltä, pääministeri Cameronin uhkapelin seurausten olisi pitänyt olla hyvin ennakoitavissa.