Kiina devalvoi kaksi kertaa vuonna 2015. Molemmilla kerroilla markkinat korjasivat alaspäin ja palautuivat sen jälkeen. Virallisten tilastojen mukaan kaikki on hyvin, mutta...
Kasvu on edelleen ylivoimaista?
Kiinan talous on kasvanut 7 prosentin vauhtia globaalin velkakriisin jälkeen, ja tavoitteenkin mukaan kasvu tulee olemaan huikeat 6,5-7,0 %.
Velka kasvaa kaksi kertaa taloutta nopeammin, mutta siitä huolimatta talouskasvu hidastuu. Jos talouskasvu hidastuu velan kasvaessa, se hidastuu vielä nopeammin velan supistuessa.
Lyhyellä aikavälillä kasvu on välttämätöntä äkkijarrutuksen välttämiseksi, mutta pidemmällä aikavälillä kasvutavoite on kestämätön velan ollessa jo 250 % bkt:stä. Taloutta tervehdyttävä reformi onkin käynnistetty.
Työttömyyttä on vähän?
Kiinan työministeri on arvioinut reformin johtavan 1,8 miljoonaan irtisanomiseen. Kun virallinen työttömyys on 4 % ja työvoima 550 miljoonaa, irtisanomiset eivät vaikuta suurilta.
Velkakriisin jälkeen teollisuuden kapasiteetin käyttöaste on laskenut 80 prosentista 70 prosenttiin, jolloin ylikapasiteetti olisi 10 %. Tällöin irtisanomisia olisi 10 miljoonaa eli viisinkertaisesti arvioon nähden mutta vain kolmasosa 15 vuoden takaiseen reformiin nähden.
Huonojen lainojen määrä on pieni?
Kiinan talouden isoin epävarmuustekijä on huonojen lainojen määrä. Virallisesti huonojen lainojen määrä on 0,2 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria eli vain 1,7 % lainakannasta (10 bilj. dollaria).
Pankkien tase on kasvanut 20:stä 30 biljoonaan dollariin velkakriisin jälkeen. 15 vuotta sitten Kiinan huonojen lainojen määrä nousi 30 prosenttiin. Jos huonojen lainojen määrä asettuu 5-10 prosenttiin pankkien taseista, mikä olisi puolet kehittyvien talouksien yleisestä tasosta, luottotappiot olisivat 2 biljoonaa dollaria.
Valuuttavaranto on pohjaton?
Kiinan valuuttavaranto on laskenut 4 biljoonasta dollarista 3,2 biljoonaan. IMF on laskenut Kiinan kestävän valuuttavarannon tasoksi 2,8 biljoonaa. Pääoman ulosvirtaus on ollut jopa 100 miljardia, joten valuuttavarannon puskuri on rajallinen.
Velkakriisissä keskuspankki voisi joutua luomaan rahaa 20-30 % suhteessa bkt:hen, mikä devalvoisi valuutan. Kiinan keskuspankin tase kasvaisi siten samaa luokkaa kuin läntisillä keskuspankeilla, mutta taso olisi Japanin luokassa 70-80 prosentissa suhteessa bkt:hen.
Taloutta voi elvyttää?
Kiinan keskushallinnon velka on 20 % ja paikallishallinnon 40 % bkt:stä, kun länsimaissa valtion velka on yleisesti 100 %. Kiinalla on runsaasti tilaa kiihdyttää budjettielvytystä.
Budjettielvytykseen vaadittava velka ei kuitenkaan näy valtion taseessa, vaan pankkien kasvaneissa taseissa.
Kiinan keskuspankin korko on peräti 4,4 %, joten laskuvaraa on toisin kuin muilla keskuspankeilla. Koron laskeminen kuitenkin kiihdyttäisi pääomavirtoja ulos, jolloin keskuspankki joutuisi myymään valuuttavarantoaan säilyttääkseen vakaan valuutan.
Jussi Hyöty työskentelee Elite Varainhoidon päästrategina
