Suomessa kauhistellaan pakolaistulvan taloudellisia kustannuksia, mutta väestön ikääntymisen kustannuksia emme paljoa pohdi. Sote-ratkaisu tulee ja ilmeisesti pelastaa.
Väestön ikääntymiseen liittyy monia avoimia kysymyksiä. Vaikuttaako väestön ikääntyminen itsessään kustannuksiin vai onko kyse enemminkin yhä kalliimman terveysteknologian kustannuksista? Onko ikääntyvän väestön toimintakyky aiempaa parempi ja vähentääkö se kustannuksia? Saksalainen professori Friedrich Breyer herätteli terveystaloustieteen päivällä viime viikolla pohtimaan väestön ikääntymisen kustannusvaikutuksia.
Tutkimusten mukaan terveydenhuoltomenot kasvavat teknologian ja lääkkeiden kehittyessä ja kallistuessa sekä yli 60-vuotiaiden määrän lisääntyessä. Kaiken lisäksi professori Breyerin mukaan eliniän odotteen pidentyminen johtaa amerikkalaisen jazz-pianistin mukaan nimettyyn Eubie Blake -vaikutukseen, eli siihen, että eliniän odotteen pidentyessä ikääntyviä hoidetaan entistä enemmän.
Huomispäivän 80-vuotiaat saavat samanlaista hoitoa kuin nykypäivän 75-vuotiaat. Yhä vanhemmille tehdään erilaisia operaatioita eliniän odotteen pidentyessä. Medikalisaatio lisääntyy entisestään. Tämä vaikutus lisää Breyerin mukaan ikääntymisestä aiheutuvia kustannuksia merkittävästi.
Breyerin tekemät laskelmat laittoivat mielen lähes sekaisin. Saksassa terveysmenot nousevat saksalaisten ikääntyessä 150 % vuoteen 2060 mennessä. BKT nousee samalla ajanjaksolla, väestön vähentyessä, vain 45 %. Näin ollen terveydenhuoltomenojen BKT-osuuden ennustetaan nousevan nykyisestä (15,5 %) 27 prosenttiin vuonna 2060.
Suomessa STM:n laskelmat antavat aivan erilaisen kuvan kehityksestä. Julkisen terveydenhuollon BKT-osuuden (4,75 %:a BKT:sta) arvioidaan nousevan vain 1,1 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:seen vuoteen 2050 mennessä ja vastaavasti julkisten sosiaalipalvelujen 1,1 prosenttiyksikköä nykyisestä 4,12 BKT-osuudesta.
Professori Breyerin viesti oli, että koska ikääntymisen kustannuspaine on niin merkittävä, kaikkien maiden pitää käydä keskustelua siitä, mitkä palvelut rahoitetaan yhteisesti, verovaroin tai Saksan tapauksessa pakollisiin vakuutusmaksuin. Avoimen keskustelun jälkeen, poliitikkojen pitäisi pystyä määrittelemään palvelulupaus. Eli se mitä palveluja julkinen valta pitää niin tärkeinä, että niiden saanti taataan kaikille.
Tuumasta toimeen, pääministeri Sipilän hallitus lienee ajatellut, sillä hallitusohjelmassa luvataan selvittää julkinen palvelulupaus vuoteen 2018 mennessä. Onnea matkaan tässä vaikeassa, mutta ehdottoman tärkeässä tehtävässä.
Antti Aarnio on STTK:n elinkeinoasioiden päällikkö
