Finanssialan keskusliiton toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi vastustaa oikeusministeriön asuntoluottotyöryhmän ehdotusta siitä, ettei pankki voisi asuntolainan sopimusehdoissa vähimmillään vaatia korkomarginaalia maksettavaksi tilanteessa, jossa viitekorko laskee alle nollan.
Eli jos viitekorko vajoaa puoli prosenttia pakkaselle ja lainan marginaali on prosentti, pankki saisi myöntämälleen lainapääomalle enää puoli prosenttia tuottoa.
Kaupin sanoin "pankki ei siis voisi lainaehdoissa turvata lainasta korkomarginaalin suuruista korvausta itselleen. Työryhmän ehdotus voisi johtaa pahimmillaan siihen, että pankki maksaa osittain asiakkaansa lainan. Koska Suomessa valtaosa asuntolainoista sidotaan euriboreihin, työryhmän ehdotus on pankkien kannalta hyvin ongelmallinen".
Kaupin perustelut ymmärtää, koska pankkien antamat asuntolainat rahoitetaan suurelta osin nollakorkoisilla talletuksilla. Jotta kuvio olisi oikeudenmukainen, pankin ottolainauksen kustannuksen pitäisi seurata asuntolainan tuottoa. Myös negatiiviseksi. Tähän päästään vain, jos pankit pystyisivät rahoittamaan myöntämänsä asuntolainat negatiivisin markkinakoroin.
Mutta jos talletusten tuotot saisivat olla negatiivisia, tallettajat vaihtaisivat talletuksensa nopeasti käteiseksi, jonka suhteellinen arvo nousisi negatiivisten korkojen vallitessa. Suomeen syntyisi Kreikassa viime kesänä nähty talletuspako, kun kaikki tallettajat hakisivat rahansa pankista.
Mikäli pankit sen sijaan rahoittaisivat myöntämänsä asuntolainat uudelleen laskemalla liikkeelle korkopapereita negatiivisilla koroilla, saisivat pankit otto- ja antolainauksesta negatiivisen, mutta kiinteän spredin, minkä ne voisivat kattaa lainamarginaalilla.
Eli jos pankki rahoittaa myöntämiään asuntolainoja esimerkiksi rullaamalla lyhyitä korkopapereita markkinoilla, niiden ottolainauksensa kustannus seuraisi antolainauksen (euribor-korkoihin perustuvaa) tuottoa.
Vaikka ottolainauksen "kustannus" olisi korkeampi (esimerkiksi -0,05%) kuin antolainauksen viitekorko (esimerkiksi -0,25% euribor), voisivat pankit lainamarginaalia määrittäessä lyödä lukkoon haluamansa tuottotason. Tässä esimerkissä pankki varmistaisi itselleen 0,8 prosentin tuoton käyttämällä 1,0 prosentin marginaalia (asuntovelallinen maksaa 0,75 koron lainasta, jota pankki pystyy rahoittamaan -0,05 prosentin "kustannuksella").
Niin kauan kun otto- ja antolainauksen erotus pysyisi samana (esimerkissä yllä -0,2%), myös pankkien saama tuotto pysyy samana markkinakoron kehityksestä huolimatta. Korkojen alentuessa asuntolainallisten kustannukset pienenisivät, kunnes viitekoron painuessa yli prosentin miinukselle asuntolaina alkaisi maksaa itseään. Se vasta määrällistä elvytystä olisikin.
Vaikka korkojen painuminen näin alas on epätodennäköistä, antolainauksen uudelleenrahoittaminen markkinaehtoisilla koroilla poistaisi pankkien ongelmat viitekoron painuessa miinukselle.
Martin Paasi on Nordnetin talousasiantuntija
