Sijoittamisen yksi peruspilareita on rahan aika-arvo eli ajatus, että raha nyt on arvokkaampaa kuin raha joskus tulevaisuudessa, esimerkiksi yhden vuoden päästä. Mikäli sijoittaja luopuu kulutusmahdollisuudesta lainaamalla rahaa nyt, hän saa korkoa korvaukseksi menetetystä kulutusmahdollisuudesta voidakseen kuluttaa enemmän tulevaisuudessa.
Tähän asti oletus on ollut, että korvauksen menetetystä ajasta tulee olla POSITIIVINEN! Kuitenkin tällä hetkellä euriborkorot ja Saksan korkokäyrä ovat kuuteen vuoteen asti NEGATIIVISIA! Tämä tarkoittaa, että varansa valtiolainoihin tai pankkitalletuksiin laittaneet sijoittajat ovat valmiita maksamaan pienen summan varmuudesta, että saavat suunnilleen saman summan kuin heillä tällä hetkellä on joskus tulevaisuudessa.
Elämme siis hyvin erikoisia aikoja, mutta onko negatiivinen korko yksinomaan haitallista sijoittajalle? Mielestäni negatiivinen korko avaa lukuisia – jossain määrin jopa sadunomaisia – sijoitusmahdollisuuksia. Lähestyn seuraavaksi muutamia mahdollisia tapoja hyötyä negatiivisesta korosta.
Pankit ovat luonnollinen hyötyjä negatiivisesta korosta. Eräs perinteisen pankkitoiminnan suurimmista tulonlähteistä on otto- ja antolainauksen välinen korkomarginaali. Pankille ei itse asiassa ole niin suurta merkitystä onko korkokäyrän alkupiste negatiivinen. Tärkeämpää on, että korkokäyrä on jyrkkä ja nouseva (kuten nyt on).
Negatiivisen koron ympäristössä vakaan pankin rahanhankintakustannus on erittäin matala. Matala rahoituskustannus puolestaan tukee antolainausta, jonka marginaali riittää hyvin kattamaan varainhankinnan kustannukset.
Hyvän luottokelpoisuuden saaneet yritykset ja kotitaloudet hyötyvät negatiivisesta (tai matalasta) korosta, koska se mahdollistaa tuottoisien hankkeiden rahoituksen erittäin matalilla kustannuksilla. Velkaantuminen kannattaa, mikäli pystyy löytämään sijoituskohteen, minkä arvo tai tuotto kehittyy suotuisammin kuin sen hankintaan tarvittu rahoitus.
Ei ole sattumaa, että velkavivutusta käyttävät kiinteistö- tai infrastruktuurikohteet ovat olleet suosittuja. Niin kauan, kuin kohteen arvo ei laske ja siitä saatava kassavirta on positiivinen, voidaan "velkavivutuksella" nostaa tuottotasoa (luonnollisesti vipu toimii myös toiseen suuntaan, jos sijoitus on huono).
Luottokorttiyhtiöt ja maksuliikennettä hoitavat yhtiöt hyötyvät. Negatiivinen korko lisää sekä keskuspankkien että liikepankkien seteli- ja metallirahan luomisesta, painamisesta ja säilyttämisestä aiheutuvia kustannuksia.
Esimerkiksi pienimpien eurokolikoiden tekeminen on kalliimpaa kuin niiden arvo on centeissä. Seteleiden liikuttaminen eri toimipisteiden välillä on riskialtista ja kallista. Liikepankit ovat jo huomanneet tämän ja useat pankit maksavat suursijoittajille jo negatiivista korkoa. Lisäksi myös tavallisten kuluttajien on pian maksettava korvaus rahan automaattinostoista.
Luonnollinen johtopäätös on, että fyysisen rahan kierto tulee vähentymään. Vastaavasti erilaisten maksukorttien ja nettiostosten määrä tulee kasvamaan entisestään. Tästä hyötyvät suuret maksuliikennettä hoitavat pankit ja luottokorttiyhtiöt.
Lopuksi vähän huumoria. Kaikki tuntevat Roope Ankan, joka ei luota pankkeihin ja säilyttää siksi rahansa omassa rahasäiliössään. On mahdollista, että käteisestä rahasta – erityisesti suurista seteleistä – tulee arvokkaampia kuin niiden nimellisarvo. Tällöin niiden säilyttäminen omassa säiliössä Roopen tapaan tulee kannattavaksi.
Aarni Pursiainen on Henki-Fennian sijoitusjohtaja ja Fennian arvopaperijohtaja