Täydellisen poikkeava suhdannekierto

Käynnissä oleva suhdanne ei kuulu normaalikiertoisten joukkoon. Markkinamalli on ajettu kauas ta­sa­­­pai­nostaan, kun keskuspankit ostavat suuressa mittakaavassa arvopapereita markkinoilla ja Kiinan valtio investoi jätti­mäi­sesti talou­­dessa. Kummas­sakin tapauksessa kysyntä kasvaa lyhyellä ja riskit pidemmällä aikavälillä. Vuosi 2016 on alkanut näiden riskien kärjistymisen merkeissä.  

Globaali kysyntä on ollut Yhdysvaltalaisen kulutuksen kasvun varassa. Yhdysvaltain teollisuuden hidastu­minen kiih­tyi viime vuoden alussa ja palvelusektorin kasvu hidastui vii­me vuo­den lopussa. Teolli­suu­den heikkoutta on siis siirtynyt palvelusektorille. Talouden kehitys riippuu siitä, kumman sektorin veto­voi­ma on suurempi. Joko kulutus nostaa teollisuutta tai teollisuus laskee kulutusta.

Jos Yhdysvaltain palvelusektorin hidastuminen jatkuu, globaali talous ajau­­tuu toden­nä­­köisesti taan­tumaan ensimmäistä kertaa nollakorkoympäristössä. Elvytystä voidaan edelleen kiihdyttää siir­ty­mällä globaalisti syvälle nega­tii­visiin korkoihin, mikä veisi kuitenkin markkinoiden epä­var­muu­den uudelle ennen koke­mat­tomalle tasolle.    

Skemaattinen kuva Yhdysvaltain suhdannekierrosta

Kiinan investointisyklin purkaantuminen Yhdysvaltain taloudessa

Kiinan suhdanteen kääntyminen näkyy globaalisti raaka-aineiden hintojen, investointitavaroiden kysynnän, viennin ja pörssiyritysten tulosten laskuna sekä yrityslainojen korkojen nousuna.

Kiinan talouden hidastuminen on kiihtynyt samaan aikaan, kun Yhdysvaltoin keskuspankki on aloittanut koron­nostot. Nor­maalisti tässä vaiheessa suhdannetta edellä mainitut teollisuuden aktiviteettimittarit vahvistuvat, mutta nyt ne heikkenevät. Raaka-aineiden hintojen lasku on kassavirtaongelma pääomain­ten­siivisille raaka-aine­yri­tyksille, joten raaka-aineyritysten lainojen korot ovat nousseet. Korkojen nousu on levinnyt ylei­sesti kor­kean riskin lainoihin. Vaikka raskaan teollisuuden osuus on pieni koko taloudessa, se on suuri teolli­suu­dessa, viennissä ja markkinoilla. Poikkeuk­selli­sesti Yhdysvaltain keskuspankki yrittää nostaa korkoja teollisuuden ollessa taantu­mas­sa ja riskipitoisten lainojen korkojen noustessa.

Toisaalta raaka-aineiden hintojen lasku kasvattaa reaalista kuluttajan ostovoimaa. Kun lisäksi dollari on vah­va ja palk­ka­inflaatio kiihtyy, kulutuksen kasvun edellytykset ovat hyvät. Tuonti on kuitenkin laskenut ja sääs­­­tämisaste noussut, joten ostovoiman kasvu ei ole muuttunut niin vahvasti kulutukseksi, kuin olisi voinut odot­taa. Kuluttajan varovaisuus ja alhainen palkkainflaatio liittyvät työmarkkinoiden ja teollisuuden rakennemuutokseen. Kun teollisuus jakaantuu uuteen ja vanhaan, työmarkkinat jakaantuvat myös.

Keskuspankkien ostosyklin purkaantuminen Yhdysvaltain taloudessa

Keskuspankkien ostot markkinoilla ovat heikentäneet likviditeettiä, laskeneet koroja, nostaneet osakkeiden arvostuksia ja heikentäneet valuuttoja. Markkinoilla epävarmuus on kasvanut, kos­ka riskisten sijoitusten ar­vot ovat nousseet, vaikka reaalitalous ei ole elpynyt odotetusti. 

Normaalisti osakkeiden arvostukset ovat korkeimmillaan taantuman jälkeen tulosten ollessa suhdan­ne­syistä poikkeuksellisen alhaisella tasolla, eli tuloskasvun kiihtyessä. Nykyisessä suhdanteessa arvostukset ovat jatkaneet kasvuaan yhä korkeammalle, vaikka tulossuhdanne on saavuttanut jo kypsän vaiheen.

Normaalisti yrityslainojen korot laskevat nousus­uhdan­teess­a, koska rahoitusriskit pienenevät kassavirtojen vahvistuessa. Nykyisessä suhdanteessa velan kasvua ovat tukeneet yleisesti keskus­pank­kien ultrakevyt rahapolitiikka ja erityisesti raskaassa teollisuudessa Kiinan super­sykli. Normaalisti kasvava suhdanne tukisi velanhoitoa, mutta näin ei ole tällä kertaa.

Reaalitalouden heikentyminen on laskenut kasvuodotuksia ja kasvattanut rahoitusrasitetta, joten osake­mark­­kinoiden arvostukset ovat laskeneet ja yrityslainojen korot ovat nousseet. Markkinoilla on uusia merkkejä keskus­pank­kien elvytyksen marginalisoitumisesta, mikä näkyy Japanin markkinoiden pudotuksessa negatiivisen korkopäätöksen jälkeen. Jatkossa ei ole selvää, että kaikkiin elvytyspäätöksiin reagoidaan posi­tiivisesti.

Suhteessa normaaliin suhdanteeseen dollari on ollut vahva ja pitkät korot matalalla. Jo ensimmäisen ko­ron­nostopäätöksen jälkeen valtionlainan pitkä korko on laskenut ja dollari heikentynyt, mikä kertoo kor­ko- ja valuuttamarkkinoiden odottavan talouskasvun hidastuvan.  

Kansantalouden ja markkinoiden rakenne ovat erilaisia

Talouden aktiviteetin mittareista vain kuluttajan ostovoiman kasvu ja taaksepäin katsova työllisyys viit­taavat suh­dan­teen vahvistumiseen ja korkojen nostojen jatkamiseen. Yhdysvaltain taloudessa on ollut kuitenkin poikkeuksellisia jaksoja, jolloin kansantalous on kehittynyt hyvin, vaikka yritysten tulok­set ovat kehittyneet huonosti. Näillä jaksoilla öljyn hinta on laskenut ja dollari vahv­is­­tu­nut, jolloin kuluttajan osto­voima on kasvanut. Nykyi­nen suhdanne on saman­kaltainen. 

Markkinoiden heikko likviditeetti ja suuri vaihtelevuus tekevät signaalien tulkinnasta epävarmaa. Pääoma­markkinat viestittävät Yhdysvaltain talouden aktiviteetin hidastuneen, mikä saa keskus­pankin todennä­köisesti lykkäämään seuraavaa koronnostoa. Kuluttajan ostovoima kuitenkin kasvaa edelleen, joten loppuvuoden osalta koronnostot ovat mahdollisia, vaikka teollisuuden näkymät eivät vahvistuisikaan.   

Käytännössä mikään talouden kes­kei­nen indikaat­tori ei ole kehittynyt normaalin suhdannekierron mukai­sesti, minkä täytyy johtua markkinamallin ulkopuolisista toimista. Tästä syystä suhdanteen ennustaminen on tällä kertaa poikkeuksellisen vaikeaa.

Jussi Hyöty työskentelee Elite Varainhoidon päästrategina