Kuluvalla vaalikaudella tuskin nähdään verouudistuksia, jotka mullistaisivat verojärjestelmämme perusteita. Esimerkiksi juuri päätetty soten veromalli on periaatteellisesti suuri uudistus, mutta käytännössä lähinnä tekninen muutos: kenenkään verotus ei muutoksen johdosta kiristy tai kevene. Verojärjestelmän näkökulmasta mielenkiintoisimmat muutokset tapahtuvatkin nyt menettelypuolella.
Verohallinto on valmistellut jo vuosikausia tietojärjestelmien uudistamista. Uudistuksen tarkoituksena on siirtyä useasta eri järjestelmästä yhtenäiseen ohjelmistoon. Tietojärjestelmähankkeen kylkiäisenä myös eri verolajien verotusmenettelyt pyritään laajasti yhdenmukaistamaan. Nykyisessä lainsäädännössä esimerkiksi valitusajat, oikaisumenettelyt sekä veronkorotukset ja muut sanktiot voivat poiketa toisistaan.
Verotusmenettelyuudistuksen ensimmäinen lakipaketti on parhaillaan eduskuntakäsittelyssä. Jonkinmoisen käsityksen asian laajuudesta saa, kun tarkastellaan lakipaketin sivumäärää, joka on kunnioitettavat 558. Paketin keskeisenä sisältönä ehdotetaan, että kaikkien verolajien verotuksen muuttamista, veron määräämistä ja muutoksenhakua koskevat säännökset sekä yleiset menettelysäännökset yhtenäistettäisiin. Joitakin verolajikohtaisia välttämättömiä poikkeuksia lainsäädäntöön kuitenkin jäisi.
Käytännössä uudistuksessa muun muassa yhtenäistetään eri verolajien kuten arvonlisäverotuksen ja tuloverotuksen oikaisuaikoja, helpotetaan arvonlisäveron ja työnantajasuoritusten kuukausi-ilmoituksen korjaamista ja uudistetaan arvonlisäveron veronkorotussääntöjä. Uudistuksen tavoitteet ovat kannatettavia ja ehdotetut muutokset vaikuttavat pääsääntöisesti perustelluilta, tosin joitakin poikkeuksiakin hallituksen esitykseen sisältyy.
Verotusmenettelyjen uudistamisessa on osaltaan kyse verolainsäädännön vuosihuollosta, jossa pyritään karsimaan vuosien saatossa verolainsäädäntöön syntyneitä epäjohdonmukaisuuksia, poistamaan vanhentuneet lainkohdat ja vastaamaan nykyisen toimintaympäristön tarpeisiin. Tällaista vuosihuoltoa tarvitsisimme myös muussa verolainsäädännössä. Erityisesti yritysten näkökulmasta esimerkiksi arvonlisäverolain tai elinkeinotulon verottamisesta annetun lain uudistaminen olisikin vähintään yhtä tarpeellinen hanke kuin meneillään oleva uudistus.
Verotuksen ajantasaisuudesta tulisikin huolehtia myös silloin, kun vanhentunut sääntely aiheuttaa ongelmia pääasiassa verovelvollisille. Tällainen vuosihuoltotarve harvoin herättää laajempaa kiinnostusta, mutta voi olla tärkeä osa yritysten toimintaympäristöä.
Ann-Mari Kemell on johtaja Keskuskauppakamarissa
