Olen saanut työn ja harrastuksien myötä olla mukana monen yhteisön tulevaisuustyössä. Minusta tulevaisuustyö on kiteytetysti sellaista hommaa, jossa pyritään ennakoimaan tietoon perustuen erilaisia kehityskulkuja – ja löytämään näin ratkaisuehdotuksia omalle organisaatiolle tai päättäjille.
Kevätkauden suurimpia puheenaiheita Suomessa oli kilpailukykysopimus. Koko alkuvuoden suorastaan jännitettiin kuinka uudelleen ja uudelleen alkaneiden neuvottelujen käy. Lopulta ns. Kiky syntyi ja hyvä niin.
Kansainvälisesti katseet kohdistuivat Englantiin, jossa juhannuksen alla kansanäänestyksen myötä vahvistui eroaie Euroopan Unionista. Pessimistimmät ovat jo arvelleet, että sen minkä Kiky toi, voi Brexit viedä.
Yhteistä näille kahdelle merkittävälle asialle on se, että kummatkin ovat jo menneisyyttä. Ne myös liittyvät kansankuntamme kv-kilpailukykyyn ja ovat kiistatta merkittäviä. Kumpikaan ei heti ensi kuussa näy meidän kenenkään kukkarossa eikä niitä kannata liiaksi voivotella.
Nyt olisi syytä siirtää katsetta tulevaisuuteen. Asioihin, joilla voi olla merkitystä tulevaisuudessa ja joihin pitäisi keksiä ratkaisuehdotuksia. Käsittelen tässä muutamaa – sinänsä toisenlaisen kokoluokan kysymystä, Suomelle kuitenkin minusta merkittäviä.
Yksi näistä on todellinen valopilkku kun suomalaisnuorten kiinnostus yrittäjyyteen on kaksinkymmenkertaistunut 2000-luvun aikana. Tänään peräti joka viides 18-24-vuotias suomalaisnuori kertoo aikovansa perustaa yrityksen seuraavan kolmen vuoden aikana. Kehitys on ollut huikea.
Kun tähän yhdistää sen, että meillä on Suomessa 78 000 yli 55-vuotiasta yrittäjää, voi jo näistä saada aikaan yhteisen nimittäjän ratkaisuille. Jos ikääntyvien yrittäjien omat toiveet toteutuisivat, vuosittain lähes 5 000 yritystä vaihtaisi omistajaa seuraavan kymmenen vuoden aikana. Suomessa tehdään kuitenkin arvioiden mukaan vain 2 000–3 000 omistajanvaihdosta vuosittain.
Mahdollisesti syntyvä yrittäjyysvaje pitäisi pystyä ratkaisemaan yhdistämällä ikääntyvien yrittäjien toiveet luopumisesta ja toisaalta nuorten into yrittää. Työmarkkinoille on tulossa ennätyksellisen yrittäjähenkinen ja koulutettu ikäluokka samalla, kun sieltä on poistumassa suuri, pitkän päivätyön tehnyt yrittäjäpolvi.
Suomen ei sovi jättää tätä tilaisuutta hyödyntämättä, vaan kannustettava kiinnostuneita nuoria kohti yritystoimintaa – vähintäänkin kohti yrittäjämäistä tapaa tehdä työtä. Samalla kannustaen jo toimivan yrityksen ostamiseen.
Riippumatta yrittäjän iästä, toimialasta tai yrityksen koosta, tärkeää on pitää huolta yrittäjyyden yleisistä edellytyksistä. Savupiippu-Suomen rakenteet työmarkkinoiden, verotuksen, sosiaaliturvan ja muun sääntelyn osalta vastaavat aina vain heikommin nuoremman sukupolven ajatuksiin työstä. Meillä on raaka-aineet uuden yrittäjyys-Suomen rakentamiseen. Nyt tarvitaan toimiva resepti, jolla saamme leivottua kakun, josta riittää jaettavaa entistä useammalle.
Kaikki tietävät jo, että uudet työpaikat syntyvät pk-yrityksiin. Kysymys on työpaikoista, verotuloista, alueellisesta vetovoimasta, kasvusta sekä yritysten ja koko Suomen kilpailukyvystä.
Hallituksen seuraavan kerran päivittäessä yrittäjyyteen liittyviä linjauksia, toivon näkeväni toimenpidepaketissa nipun toimia, joilla hyödynnetään nuorten yrittäjyyshalukkuuden läpimurto.
Viis Kikystä tai Brexitistä – ne ovat jo historiaa. Katsotaan tulevaisuuteen ja sellaisten asioiden suuntaan joihin voimme vaikuttaa.
Anssi Kujala on Suomen yrittäjien varatoimitusjohtaja
