Britannia äänesti Euroopan unionista eroamisen puolesta. Demokratia on puhunut ja britit antaneet äänensä harkintansa mukaan. Minua ja monia muitakaan äänestyksen tulos ei tyydytä, mutta asia ei vatuloinnilla muuksi muutu.
Luin juhannuksen aikana Brexit-äänestyksen tulosta käsitteleviä artikkeleita ja päädyin yhteenvetoon: Näin käy, kun tunne ohittaa järjen ja valheelliset mielikuvat tosiasiat.
***
Minulle Euroopan unioni on ennen kaikkea rauhanprojekti. Mielestäni EU:n ehdottomasti tärkein tehtävä on estää uusien sotien syntyminen maanosassamme. Toissijainen tavoite kaukana perässä on taloudellinen projekti – rahaliitosta puhumattakaan.
Olen omin silmin nähnyt sodan seuraukset, kun matkustin Balkanille muutama kuukausi sodan päättymisen jälkeen. Olen työskennellyt entisen urani aikana Balkanilta kotoisin olevien merenkulkijoiden kanssa. He olivat henkilökohtaisesti kokeneet sodan ja osa oli ollut mukana sotimassa kuka minkäkin asian puolesta.
Olen lapsuudessani nähnyt sodan seuraukset, kun isäni ja häntä vanhemmat sodan käyneet ikäluokat kärsivät sodan traumoista. Ne ilmenivät painajaisina, väkivaltaisuutena ja liiallisena alkoholin käyttönä. Aina yhtä pysäyttävä kokemus on kulkea eri kirkkomaiden sankarihautausmailla ja lukea hautakivistä sankarivainajien syntymä- ja kuolinaikoja. Useimmat heistä ovat kaatuessaan olleet nuori miehiä ja aikuiselämänsä alkutaipaleella - miltei poikasia - kuten itsekin aikanani ja lapseni tänä päivänä.
Haluan toistaa: Minulle Euroopan unioni on ennen kaikkea rauhan projekti.
***
Tietysti unionilla on muitakin vaikutuksia. Toteutuessaan Britannian ero vaikuttaa myös suomalaisen palkansaajan elämään. Pitkällä aikavälillä en usko vaikutusten olevan dramaattisia, mutta varmasti kielteisiä. Kansanäänestyksen tulos on Suomen orastavalle talouskasvulle pahaa lääkettä. Epävarmoina aikoina käy usein niin, että investointeja lykätään. Tämä puolestaan hillitsee talouskasvua ja myönteistä työllisyyskehitystä.
Rajojemme ulkopuolella lisääntyvän epävarmuuden aikoina - ovatpa ne sitten talouteen tai turvallisuuteen liittyviä uhkia - on ensiarvoisen tärkeää, että kykenemme itse laittamaan kuntoon asiat, jotka ovat omissa käsissämme. Uskon, että kilpailukykysopimus osoittautuu muuttuneessa tilanteessa paremmaksi kuin sitä neuvoteltaessa osasimme aavistaa.
Asiantuntijat ovat esittäneet Brexitin taloudellisista vaikutuksista erilaisia arvioita. Talous on mitä suurimmalta osin psykologiaa ja uskon sen olevan sitä tälläkin kertaa – ainakin lyhyellä aikavälillä. Pitkäkestoisia vaikutuksia en osaa lähteä arvioimaan. Uskon silti vaikutusten vähän pitemmällä aikavälillä vähitellen tasaantuvan.
Suomalaisen eläkejärjestelmän kannalta on syytä seurata pörssikurssien heilahduksia, sillä niillä on välitön vaikutus eläkeyhtiöiden sijoitustuottoihin ja sen myötä eläkejärjestelmämme varallisuuteen. Tässäkin on syytä välttää lyhyen aikavälin hermostumista ja tarkastella asiaa pitemmällä aikavälillä.
***
Brittien äänestyskäyttäytymisen syistä voi ja saa olla montaa mieltä, mutta Brexit on fakta. EU:lla on itsetutkiskelun paikka. Uudistuminen on ainoa vaihtoehto unionin säilymiselle.
Euroopan ay-liike on jo pitkään ollut huolissaan sosiaalisen ulottuvuuden jäämisestä sivuraiteelle unionia kehitettäessä. Myös Britannian äänestystuloksen taustalla on pettymys ja tyytymättömyys työtä tekevän keskiluokan parissa siihen, että talouden kansainvälistymisen hyödyt eivät ole jakaantuneet reilusti. Keskiluokan työt ovat tulleet epävarmemmiksi ja tulokehitys on ollut heikkoa.
Maahanmuuttovastaisuus on lisääntynyt. Monet katsovat, että työn perässä maahan muuttavat vievät työpaikat ja leivän oman maan kansalaisilta ja että maahan muuttavat tulevat polkemaan maan palkkatasoa.
EU:n on jatkossa tehtävä huomattavasti enemmän sosiaalisen polkupyynnin ja epäreilun kilpailun poistamiseksi. Sama pätee verotuksen epäreiluun kilpailuun jäsenmaiden välillä.
Jos EU ei onnistu uudistamaan rakenteitaan, kansallismieliset ja populistiset ääriliikkeet saavat jo nykyistä laajaa kannatusta huomattavasti suuremman tilan. Sen seurauksena moni muukin maa alkaa haikailla brittien exit-tien perään.
***
Nyt olisi tärkeää, että Britannia laittaa eroprosessinsa alkuun mahdollisimman nopeasti ja unionin muut jäsenmaat suhtautuvat edessä oleviin neuvotteluihin asiallisesti - ilman sen kummempaa kostomentaliteettia tai ”sen saatte, mitä tilasitte”- agendaa. Mitä lyhempi epävarmuuden tila on, sitä parempi se on niin Britannialle itselle kuin muille unionin jäsenvaltioille. Tässäkin pätee viisaus, että kun asiat pitkittyvät, ne myös mutkistuvat.
Antti Palola on STTK:n puheenjohtaja
