Hyvinvointiyhteiskunnalla on Suomessa laaja tuki kansalaisilta. Hyvinvointiyhteiskunnassa avainsana on yhteisvastuu, mikä käytännössä tarkoittaa, että kansalaisten työpanoksesta ja yrittäjyyden hedelmistä merkittävä osa kerätään veroina yhteiseen kirstuun. Sieltä rahat sitten palautetaan julkisina palveluina ja tulonsiirtoina takaisin kansalaisille.
Finanssialalla on tärkeä rooli hyvinvointiyhteiskunnan rakenteissa. Hyvinvointivaltion keskeisenä elementtinä toimii sosiaalivakuutus, jota Suomessa hoidetaan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudella. Lakisääteisen yhteisvastuun merkittäviä toimeenpanijoita ovat finanssialaa edustavat yksityiset vakuutusyhtiöt niin työeläkkeiden kuin liikenne- ja tapaturmariskien osalta.
Finanssialan työkaluilla hoidetaan myös monia sosiaalisia kysymyksiä ja yhteiskunnallisia tarpeita, kuten vaikkapa opintoajan taloudellista turvaa, ensiasunnon ostajan tukea ja kansalaisten tunnistamista digitaalisessa toimintaympäristössä.
Finanssiala tarjoaa keinoja kitkeä harmaata taloutta
Finanssiala voi kuitenkin tulevaisuudessa olla vieläkin merkittävämpi kumppani hyvinvoinnin rakentamisessa. Hyvinvointiyhteiskunnan yhtälö toimii vain, kun kaikki yhteiskunnan jäsenet hoitavat verot ja muut lakisääteiset velvoitteensa niin kuin pitää. Siksi harmaan talouden torjunta on mitä suurimmassa määrin yhteinen etu. Tässä työssä finanssiala on tänä päivänä ja tulee jatkossa olemaan vielä voimallisemmin mukana.
Harmaa talous nakertaa hyvinvointiyhteiskunnan yhteisvastuun ideaa sisältä käsin ja vahingoittaa sekä yksilöä että koko yhteiskuntaa. Kun osa meistä jättää verot maksamatta ja velvoitteet hoitamatta, tämä lisää muiden taakkaa. Samalla yksilö jää hyvinvointiyhteiskunnan turvan ulkopuolelle: pimeästä työstä ei makseta veroja, mutta se ei kartuta työeläketurvaakaan. Harmaa talous luo pahoinvointia yhteiskunnassa myös siksi, että sillä on yhä useammin kytköksiä myös järjestäytyneeseen rikollisuuteen kuten huume- ja ihmiskauppaan.
Tästä hyvinvointiyhteiskunnan Akilleen kantapäästä ollaan tietoisia. Viime hallituskaudella toteutettiin laaja valtakunnallinen kampanja harmaata taloutta vastaan otsikolla ”Harmaa talous on yhtä kuin musta tulevaisuus”. Erityisesti nuorille suunnatun kampanjan tarkoituksena oli kertoa harmaan talouden ja talousrikollisuuden yhteiskunnallisista vaikutuksista ja yksilöille aiheutuvista seurauksista. Ennen kaikkea nuoria kannustettiin omilla arjen valinnoillaan torjumaan harmaata taloutta. Myös Finanssialan Keskusliitto oli mukana kampanjassa.
Tälläkin hetkellä olemme Suomessa tekemässä tärkeitä päätöksiä, joilla on suuri merkitys harmaan talouden torjunnan näkökulmasta.
Veromenettely digitalisoituu – finanssiala aloitteellinen
Hyvä esimerkki on veromenettelyjen digitalisoiminen. Esimerkiksi Finanssialan Keskusliiton ideoima ja yhdessä Tieto Oy:n kanssa kehittämä ISO 20022-standardi mahdollistaa arvonlisäveron raportoinnin reaaliaikaisesti. Jokaisesta laskusta raportoidaan digitaalisesti veroviranomaisille tarpeellinen tieto.
Euroopan siirtyessä uuden standardin käyttöön on mahdollista saada jopa 160 miljardia euroa enemmän verotuloja arvonlisäveroista, jotka tällä hetkellä jäävät raportoimatta verottajalle. Digitalisaatio on paras ase harmaan talouden torjunnassa. Samalla uudistus keventää yritysten raportointitaakkaa automatisoinnin ja reaaliaikaisuuden avulla. Kun muukin EU ryhtyy käyttämään standardia, tämä tarkoittaa suomalaisille yrityksille kaiken lisäksi nykyistä reilumpaa kilpailuympäristöä.
Laaja tilintarkastusvelvollisuus säilytettävä
Toinen koko yhteiskunnan intressissä oleva asia, jossa finanssiala on ollut aktiivinen, on laajan tilintarkastusvelvollisuuden säilyttäminen Suomessa. Tämä paitsi edistää harmaan talouden torjuntaa, myös helpottaa pienten yritysten lainansaantia. Jos yritys haluaa rahoittaa toimintaansa hakemalla lainaa tai toivoo finanssialan yrityksen sijoittavan yrityksen osakkeisiin, on välttämätöntä, että käytössä on kattava ja luotettava tieto yrityksen talousluvuista. Sen osaltaan takaa tilinpäätöksestä tehty riippumaton tilintarkastus.
Näkemystä korostaa, että yli 90 prosenttia suomalaisyrityksistä on pieniä. Luotettavasta ja riippumattoman tilintarkastajan varmistamasta raportoinnista hyötyvät omistajien ja yrityksen ulkopuolisten rahoittajien lisäksi yhteiskunnalliset toimijat, kuten verottaja.
Turhista kyselyistä ei hyötyä rikostorjunnassa
Valitettavasti toiseenkin suuntaan meneviä esityksiä on Sipilän hallituksen toimesta annettu.
Hallitus esimerkiksi esittää vastoin omaa hallitusohjelmaansa rahanpesulakiin tehotonta ja tarpeetonta kansallista ylisääntelyä. Hallituksen esityksessä asetetaan vahinkovakuutusyhtiöille velvoite selvittää, onko niiden asiakas Suomessa tai ulkomailla poliittisesti vaikutusvaltainen henkilö (PEP) tai sellaisen lähipiiriin kuuluva, ja mikäli näin on, tehostettua seurantaa kyseisille henkilöille ja heidän lähipiirilleen. Tämä ei hyödytä rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnassa, vaan tuo pelkästään haittoja asiakkaille. Myös EU jätti tietoisesti vakuutuspuolen direktiivin ulkopuolelle alan vähäriskisyyden vuoksi.
Toisaalta finanssiala olisi halunnut tehostaa rahanpesun torjuntaa mm. lisäämällä alan yritysten mahdollisuuksia vaihtaa tietoa tilanteissa, joissa on perusteltu syy epäillä asiakassuhteeseen liittyvän rahanpesua. Tätä ei kuitenkaan hallituksen esityksessä hyväksytty.
Harmaan talouden torjunnassa on tärkeää olla koko ajan hereillä ja kitkettävä puliveivausmahdollisuudet tehokkailla toimenpiteillä. Harmaan talouden paisuminen asettaa koko hyvinvointiyhteiskunnan kestävyyden uhanalaiseksi.
On hyvä muistaa ranskalaisen valistusfilosofi Frédéric Bastiatin sanat 1800-luvun alusta: ”Kaikki haluavat elää valtion kustannuksella. He unohtavat, että valtio elää kaikkien kustannuksella.”
Piia-Noora Kauppi on Finanssialan Keskusliiton toimitusjohtaja.
