Talous ja asuminen muuttuvat megatrendien mukana. Dramaattinen muutos näkyy tilastoissa. Yli kolme neljästä suomalaisesta asuu yhden tai kahden hengen kotitaloudessa ja Helsingissä sinkkutalouksia on jo joka toinen. Samaan aikaan isompien ruokakuntien määrä laskee.
Mutta kotitalouksien keskikoon lasku on vain yksi tarvittavan tyypillisen asunnon neliöpinta-alaa kaventava tekijä. Vain vuosikymmen sitten tyypillinen asunto täyttyi pöytätietokoneen nurkkauksesta, VHS-videoista, lasten huoneen lelulaatikoista, erilaisista perintötavaroista, kestovaatteista, CD-levyistä, kirjahyllyrivistöistä, musiikkikeskuksesta kaiuttimineen sekä sukuillalliseen soveltuvasta suurkeittiöstä koneineen ja laitteineen.
Musiikki, kirjat, kartat, pöytätietokoneet ja monet muut tavarat löytyvät nykyään älypuhelimen sisältä. Etenkin nuoret aikuiset ovat siirtyneet ”tavaroiden hamstrauksesta” ”kokemusten keräilyyn”. Tällöin tavaroiden sijaan palvelut korostuvat – ja palvelut eivät tunnetusti vaadi runsaasti tilaa.
Kodilta vaaditaankin nyt keskeistä sijaintia palveluiden, eli kulutusmahdollisuuksien, lähettyviltä. Ulkona syöminen yleistyy ja kotiin voi tilata illallisen sadoista eri ravintoloista jo nyt Helsingissä. Ei ihme, ettei isoa keittiötä ja ruokailuhuonetta kaivata. Kokemukset ja elämykset valtaavat yhä suuremman osan ihmisten kulutuksesta tavaroiden kustannuksella.
Samaan aikaan lukuisat ”tavaroita” vaativat vapaa-ajan huvit kärsivät harrastajamäärien romahduksesta golfista murtomaahiihtoon. Sen sijaan ”kokemuksiin” nojaavat ajanvietot yleistyvät escaperoomeista trampoliipuistoihin.
Tavaroiden osalta on siirrytty ensimmäistä kertaa ihmiskunnan historiassa aikaan, jossa enemmän ei tarkoita parempaa. Suomi tulee aina askeleen jäljessä globaalia kehitystä ja nyt Yhdysvalloista ja maailman metropoleista levinnyt ”less is more” ajattelu on levinnyt myös Suomen nuoriin aikuisiin. Jouluna parhaat lahjat eivät enää ole kovia tai pehmeitä paketteja, vaan elämyksiä tuovia ja mahdollistavia kortteja, lippuja ja kirjekuoria.
Moni tekee virheen ja kuvittelee, että asuntomarkkinoilla yleistyvät pienet kodit kertovat hyvinvoinnin laskusta. Todellisuudessa olemme keskellä valtavaa kulutuskäyttäytymisen murrosta. Tyypillisen kotitalouden rakenteen ja kulutustottumusten muutos aiheuttaa paineita niin asuntomarkkinoille kuin elinkeinorakenteelle.
Hyvinvointi lisääntyy, vaikkakin muuttaa muotoaan. iPhone-sukupolvi vaatii lisää kompakteja asuntoja kasvavista kaupungeista, eikä se ole hetkellinen muutos. Paras ratkaisu on palvella kuluttajien toiveita nyt ja jatkossa. Elämystalouden vallankumous ravistelee rakenteita ja aiempia ajatusmalleja.
Juhana Brotherus
Kirjoittaja on Hypon pääekonomisti
