Hallitusohjelma sisältää tunnetut kirjaukset ansiotulojen verotuksesta. Hallitus lupaa erityisesti, että kenenkään palkkaverotus ei kiristy.
Ansiotuloverotuksen merkittävät lisäkevennykset liittyivät yhteiskuntasopimuksen ja palkkaratkaisun tukemiseen. Lisäkevennyksen lukuarvoa ei ollut mainittu hallitusohjelmassa, mutta sen kerrottiin olevan noin yhden miljardin euron suuruinen.
Yhteiskuntasopimus muuttui ajan kuluessa kilpailukykysopimukseksi. Karkauspäivänä työmarkkinajärjestöt edellyttivät sopimuksessaan verotuksen osalta, että hallitus toteuttaa hallitusohjelmassa mainitut tuloverokevennykset. Tämä nousi erityisesti esiin, kun kilpailukykysopimusta koskeneet työ- ja virkaehtosopimusneuvottelut tulivat loppusuoralle.
Hallituksen kesäkuun alussa tekemä linjaus kilpailukykysopimusta tukevista linjauksista oli taiten harkittu. Ehdollista lisäsäästö- ja veronkorotuslistaa ei panna toimeen. Hallitus keventää ansiotulojen verotusta kaikissa tuloluokissa. Kevennys tehdään tasaisesti kaikkiin tulonsaajaryhmiin ja se kohdennetaan vain työtuloihin.
Työmarkkinajärjestöille tuli suuri kannuste sopia, sillä veroporkkana oli kokonaisuudessaan hyvä. Se oli kytketty ja porrastettu kilpailukykysopimuksen kattavuuteen. Tätä kirjoitettaessa on vielä epävarmaa, toteutuuko suurimman verokevennyksen (515 miljoonaa euroa) määrä. Silloin kattavuuden pitää olla 90 prosenttia, kun se nyt on noin 86,5 prosenttia.
Erittäin merkittävää on, että hallitus kertoi samalla, että työmarkkinaratkaisuihin kytketyt verokevennykset voivat hallituskautena nousta lähelle tavoitteeksi asetettua yhtä miljardia euroa. Tämänsuuntaisia kommentteja esitettiin myös ”superviikonlopun” aikana pidetyissä puoluekokouksissa.
Veronkevennysten määrä ja profiili ovat realistisesti ajatellen myönteisiä ja työn tekemiseen kannustavia. Tuloverokevennysten toteuttaminen on merkittävää myös ostovoiman kehittymisen tukemisessa. Verokevennykset tuovat talouteen dynamiikkaa. Sitä tarvitaan, kun hallitus etsii budjettiriiheen mennessä keinoja 110 000 uuden työpaikan edellytysten luomiseen.
Suomessa erityisesti asiantuntijoiden ja keskijohdon ansiotulojen verotus on kilpailijamaitamme kireämpää. Seuraavana vaiheena verotusratkaisussa tulisikin olla se, että osaajiemme verotusta kevennetään ja siten työn tekemistä kannustetaan vastaamaan ainakin muiden pohjoismaiden tasoa.
Pekka Piispanen on Akavan yhteiskuntapolitiikkayksikön johtaja
