Jouluun on aikaa pari päivää, aurinko alimmillaan ja päivä lyhimmillään. Alakuloisuutta korostaa lumettomuuden, kosteuden ja pimeyden lisäksi se, että maailmaan mahtuu niin paljon pahaa ja käsittämätöntä vihaa. Viime päivien uutiset Saksasta ja viattomiin ihmisiin kohdistuneesta terroriteosta lisättynä Syyrian sotaan ja lohduttomiin kuviin Alepposta saavat mielen entistä murheellisemmaksi.
Joulua odotellessa mieleen tulevat joulun sanoman yleishumaanit sanat: Maassa rauha ja ihmisillä hyvä tahto. Inhimillisen sanoman toteutuminen on kokonaan meistä itsestämme kiinni.
Vuoden päättyessä ja ennen uuden vuoden alkamista on syytä muistaa, että ympärillämme on paljon asioita, joille emme voi oikeastaan yhtään mitään. Emme voi tehdä kovinkaan paljon maailmantalouden taantumalle ja sen epävarmalle tulevaisuuden näkymälle. Emme voi mitään Suomen sijainnille epävakaan Venäjän naapurissa. Emme voineet mitään sille, että britit vastoin lähes kaikkia ennakko-odotuksia äänestivät itsensä kesällä eroon Euroopan unionista. Emme voi mitään sille, että Donald Trump nousee Yhdysvaltojen presidentiksi. Emme voi mitään Syyrian sodalle, viattomien ihmisten kärsimyksille tai massiivisille pakolaisvirroille Euroopassa. Emme voi vaikuttaa edessä oleviin Ranskan ja Saksan vaaleihin, joiden lopputuloksella on erittäin iso merkitys Euroopan taloudelle ja poliittiselle vakaudelle.
Se, mihin voimme vaikuttaa, löytyy läheltämme. Voimme vaikuttaa omaan tekemiseemme: päätöksiimme, sopimiseemme ja valintoihimme täällä koti-Suomessa. On äärettömän tärkeä muistaa, että emme ole rakentaneet Suomea - ja emme rakenna tulevaisuudessakaan - riitelemällä ja vastakkainasettelua lisäämällä. Asiat eivät ole koskaan niin huonosti, etteikö niitä riitelemällä vielä huonommaksi saa.
On syytä muistaa, että kaikista päivittäisistä ongelmistamme huolimatta meillä on hyvä yhteiskunta ja sen ovat monet kansainväliset tutkimukset ja vertailut osoittaneet. Olemme rauhallinen, turvallinen, tasa-arvoinen ja puhdas maa, missä kaikki toimii hyvin.
Tuoreimpien ennusteiden mukaan taloudessamme on näkyvissä orastavaa ja kauan kaivattua kasvua. Suomen Pankin tuoreen arvion mukaan paljon parjatulla kilpailukykysopimuksella on jo havaittavissa positiivisia vaikutuksia, sillä muun muassa yksikkötyökustannusten kasvu jää Suomessa selvästi muuta euroaluetta hitaammaksi.
Meidän on nyt itsemme huolehdittava siitä, että emme tukahduta kasvua. Seuraava neuvottelukierros on erittäin ratkaiseva tulevan kasvun kannalta. Olipa kierros sitten nimeltään Suomen malli, uusi työmarkkinamalli, vientivetoinen työmarkkinamalli tai sitten ihan perinteinen liittokierros. Meidän on huolehdittava, että palkankorotukset ovat maltilliset ja että ne yhdistettynä hallituksen finanssipolitiikkaan ja veroratkaisuihin turvaavat parhaiten palkansaajan ostovoiman kehittymisen, yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn parantumisen, investointien lisääntymisen työllisyyden parantumisen ja valtiontalouden tasapainottamisen.
Antti Palola on STTK:n puheenjohtaja
