”Onko vessassa käynti työaikaa?” Hohhoijaa… Kaikkea sitä kysellään. Ei kai nyt tällaisia asioita tarvitse aikuisten ihmisten kanssa käsitellä?
Kyllä välillä tarvitsee. Työnantajalla on paitsi työnjohto-oikeus, myös työnjohtovelvollisuus.
Ei niin pientä asiaa, etteikö siitä työyhteisössä voida saada konfliktia aikaiseksi. Jokaiseen yksittäiseen tilanteeseen eivät johdon ja esimiesten kapasiteetit järkevästi käytettyinä riitä, mutta tietyt aluksi pieniltä tuntuvat ongelmat voivat jatkuessaan vaatia järeänkin tuntuista reagointia.
Työntekijän oma vastuu
Kyllä työaikana useimmiten saa vessassa käydä. Mutta ei milloin ja miten vaan. Tarvittaessa työnantaja voi antaa ohjeistusta työpisteeltä poistumisesta. Työntekijän velvollisuus on tehdä töitä työnantajan antamien määräysten mukaisesti.
Esimerkki: Jos asiakaspalvelutiskin työntekijä pian työvuoronsa alettua poistuu pisteeltään naisten- tai miestenhuoneeseen vaikkapa vartiksi ja jättää asiakkaat joko odottamaan paluutaan tai toisten työntekijöiden palveltaviksi – ja toimii näin usein tai jopa joka päivä – niin kyllä hänelle on syytä antaa korjaavaa palautetta.
Työntekijän terveys on monelta osin hänen omalla vastuullaan. Itsestä ja omasta työkyvystä huolehtimiseen kuuluvat paitsi lepo, riittävän terveellinen ravinto ja liikunta, myös vaikkapa se vessassa käynti ennen asiakaspalveluvuoron alkamista.
Työaikana töitä tasapuolisesti
Työaikalain mukaan työajaksi luetaan työhön käytetty aika sekä aika, jonka työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä. Jos liukuvan työajan piirissä oleva henkilö tekee liukuman puitteissa muuta kuin työtä, hänen työpaikalla olonsa ei välttämättä kerrytä työaikaa.
Esimerkki:Työnantaja on kannustanut väkeään työmatkapyöräilyyn. Silloin saattaa olla syytä käydä ennen työn aloittamista suihkussa. Työaika kuitenkin alkaa vasta peseytymisen jälkeen, eli kellokorttilaitteelle ei tällöin kuulu mennä heti työnantajan tiloihin saavuttaessa.
Tietysti työnantaja voi halutessaan sallia suihkuttelun työajalla. Tällöin suihkuttelua ei kuitenkaan kuulu sallia vain yhdelle henkilölle, vaan kaikille, jotka ovat riittävän samanlaisessa tilanteessa.
Sama koskee mitä tahansa taukoja ja niiden pituuksia: työntekijöillä on tietyt minimioikeudet, mutta työnantaja voi joustaa työntekijöiden eduksi. Toinen kysymys sitten on, käyttävätkö kaikki näitä etuja ja mitä siitä seuraa, jos käyttävät. Työnantajalle voi myös tulla tarve tehostaa toimintaa ja antaa uusia, aiempaa käytäntöä tiukentavia ohjeita.
Työn välttelyyn kannattaa puuttua
Vaikka muuta haluaisimme ja uskottelisimme, kaikki työssäkäyvät eivät haluaisi tehdä töitä – eivät ainakaan niitä, joissa nyt ovat. Osa ei myöskään vain pysty, vaikka tahtoisikin.
Harvan työnantajan tarkoituksena kuitenkaan on tarjota suojatyöpaikkoja, joten keinoja reagoida alhaisiin työn tuloksiin kannattaa käyttää. Työajan säännönmukainen varastaminen omaan (eli muuhun kuin työnantajan ja asiakkaiden) käyttöön voi myrkyttää työpaikan ilmapiiriä pahastikin. Ainakin se vie sivusta seuraajien motivaatiota, jos esimies ei puutu tilanteeseen.
Katariina Sorvanto on yrittäjä ja toimitusjohtaja KataKoski Oy:ssä
