Olisiko tässä merkittävin piensijoittajille suunnattu blogipostaukseni? Kaikissa pitkänaikavälin säästämistä koskevissa jutuissa (esimerkiksi Suomi verottomaksi osa 1 ja osa 2, Vaurastuminen on ihmisoikeus, Lapselle säästäminen kannattaa) olen käyttänyt pisintä tunnettua osakemarkkinatuottoa mitä maailmasta löytyy.
Professori Jeremy Siegel onkin tehnyt valtavan työn laskiessaan osingot ja inflaation huomioivan reaalituoton USA:n osakemarkkinoille 214 vuoden ajalta (1801-2015). Tämän tuottohistorian valossa osakemarkkinat tuottavat keskimäärin 6,6 prosenttia enemmän ostovoimaa vuodessa*.
Pitkäkään tuottohistoria ei ole tae, mutta paras arvaus. Taloustiede ei ole täsmätiedettä. Se on korkeintaan 'sinne päin' -tiedettä (ainakin jos kysyy matemaatikoilta tai teoreettisilta fyysikoilta). Siksi eletty elämä puolustaa asemaansa äärimmäisen monimutkaista taloudellista tulevaisuutta arvioidessa. Varsinkin kun viitejaksoon mahtuu kaikkea Napoleonin sodista kuukävelyyn. Kaikki eivät ole samaa mieltä.
Esimerkiksi Nordean entinen pääekonomisti ja nykyinen poliitikoiden neuvonantaja Roger Wessman on kritisoinut käyttämääni tuotto-odotusta ylioptimistiseksi. Hänen mielestä juuri nyt on tapahtunut jotain mullistavaa, mikä alentaa tulevaisuuden tuotto-odotusta. Hän löytääkin 102 vuoden aikajaksolta useampia esimerkkejä osakemarkkinoista, jotka ovat keskimäärin tuottaneet 4 prosenttia tai vähemmän.
Minä puolestani löysin sijoitusvaihtoehdon, joka 88 vuoden aikana (1927-2015), osingot ja inflaation huomioiden on tuottanut keskimäärin 9,9 prosenttia vuodessa**. Tuollaisella tuotolla esimerkiksi lapsilisät sijoittamalla (95,75 euroa/kk) lapsestasi tulisi keskimäärin monimiljonääri 67 vuoden eläkeikään mennessä. Silloin häntä odottaisi 5,6 miljoonan euron (nykyistä raha-arvoa vastaava) ylimääräinen eläke.
Kukin saa tietenkin itse päättää minkä sijoituskohteen lapsen (tai omille) säästöille valitsee, mutta minä taidan valita tämän jälkimmäisen, paremmin tuottavan vaihtoehdon. Suosittelen paremmin tuottavia sijoituksia muillekin.
Vuonna 1927 sijoitettu satanen olisi nykyhetkeen mennessä, yleisille osakemarkkinoille sijoitettuna (Siegelin tuottohistoria) kasvanut vajaaseen 22 000 euroon. Se on mielettömän paljon. Mikäli sen sijaan olisi sijoittanut tähän pienistä arvoyhtiöistä koostuvaan indeksiin, olisi sijoitus kasvanut yli 400 000 euroon.
Osingot huomioivan SCV tuottohistorian on laskenut Dimensional Fund Advisors, jonka perustajajäsenistä todettakoon rahoitusalan professori Kenneth French. Myös hänen kaverinsa, talousnobelinsa saanut Eugene Fama istuu yhtiön hallituksessa. Parivaljakko tunnetaan muun muassa osaketuottoja selittävästä kolmen faktorin mallista. Tuottohistoria on siis todennäköisesti oikein laskettu.
Pienemmistä arvoyhtiöistä koostuvalla indeksirahastolla (Yhdysvalloissa ja muualla) on toki suuremmat lyhyen aikavälin arvoheilahtelut kuin suurempia yrityksiä painottavalla sijoituksella (esimerkiksi yleisindeksi). Sillä ei kuitenkaan ilmeisestikään ole merkitystä pitkäaikaissäästäjän kannalta. Muuta kuin paremman tuoton muodossa. Viimeistään seuraavassa pörssiromahduksessa kannattaisi pohtia tällaiseen indeksirahastoon siirtymistä.
Huomaa myös ”pienen” tuottoeron valtava vaikutus lopputulokseen. Mikäli keskimääräinen vuotuinen tuotto 88 vuoden aikana on 6,3 prosenttia vuodessa, satanen kasvaa 22 000 euroon. Mikäli keskimääräinen vuotuinen tuotto on 9,9 prosenttia vuodessa, sijoitus kasvaa 19-kertaiseksi.
Käänteisesti tämä myös korostaa sijoituskulujen merkityksen: maksamalla vähemmän, saat enemmän.
Toistaiseksi en ole maailmasta löytänyt (ja silloinkin lukijan avulla) kuin kaksi Small Cap Value -rahastoa, jotka sijoittavat fyysisiin osakkeisiin ja joista löytyy (Suomen verotuksen ja pitkäaikaisäästämisen kannalta järkevät) osingot uudelleen sijoittavat kasvu-osuudet: i) MSCI USA Small Cap Value Weighted UCITS ETF ja ii) MSCI Europe Small Cap Value Weighted UCITS ETF. Eiköhän näitä tulee ajan mittaan lisää.
* Osaketuottojen määritykset: ”Osaketuoton kolmet kasvot”
** Vuotuinen nimellistuotto on ollut 13,3 prosenttia
Martin Paasi on Nordnetin talousasiantuntija