Hallitus esittää ensi vuodelle vihdoin pientä helpotusta perintö- ja lahjaveroasteikkoihin.
On jo korkea aikakin, sillä koko viime vaalikausi meni näitä veroja kiristäessä. Perintö- ja lahjaverotusta kiristettiin asteittain vuosina 2012, 2013 ja 2015. Samalla asteikkojen progressiota jyrkennettiin rajusti.
Ylin asteikkoprosentti nousi yhden vaalikauden aikana esimerkiksi rintaperillisillä peräti puolitoistakertaiseksi. Korkein heidän saamistaan perinnöistä ja lahjoista kerätty vero on vuoden 2011 jälkeen noussut 13 prosentista nykyiseen 20 prosenttiin.
Tästä muutamat merkittävien perinteisten suomalaisten yritysten suuromistajat hermostuivat siinä määrin, että ilmoittivat julkisesti muuttavansa kimpsuineen ja kampsuineen ulkomaille. Joku kertoi, että koko perhe aikuisine lapsineen lähtee samalla mukaan.
* * *
Nyt siis otetaan pieni korjaava liike takaisinpäin.
Vuoden 2011 prosentteihin ei toki palata, esimerkiksi ensimmäisessä veroluokassa perintöveroasteikkoa alennetaan yhdellä prosenttiyksiköllä kautta linjan. Mainittu ylin asteikkoprosentti, jota sovelletaan yli miljoonan euron perintöosuuteen, alenee siis ensi vuonna nykyisestä 20 prosentista 19 prosenttiin.
Mielenkiintoinen uusi piirre hallituksen esityksessä on, että ensimmäisessä veroluokassa lahja- ja perintöveroasteikkojen veroprosentit eriytetään toisistaan. Suurten lahjojen verotus on jatkossa kevyempää kuin vastaavien perintöjen.
Yli miljoonan euron osalta lahjasta menee jatkossa veroa vain 17 prosenttia eli kaksi prosenttiyksikköä vähemmän kuin saman suuruisesta perintöosasta. Jää nähtäväksi, kannustaako tämä ero osaltaan lisäämään lahjoituksia seuraavalle sukupolvelle lähivuosina.
* * *
Entä sitten kaikki ne tavalliset kansalaiset, joilla ei ole mitään miljoonavarallisuuksia pohdittavana?
Lahjaveroasteikon alarajan korottaminen 5 000 euroon on käytännössä monien suomalaisten suunnittelun kannalta olennaisin muutos tässä hallituksen esityksessä.
Tuhannen euron korotus alarajaan ei ehkä ensikuulemalla vaikuta kovin paljolta, mutta on hyvä muistaa, että lahjoittaminen on henkilökohtaista. Käytännössä siis esimerkiksi kumpikin perheen vanhemmista voi kolmen vuoden välein lahjoittaa verovapaan osan erikseen kullekin lapselle.
Hallituksen esitys sisältää myös yhden merkittävän kiristyksen.
Veropohjaa tiivistetään poistamalla henkivakuutuskorvausten nykyiset huojennukset perintöverotuksesta. Tämä on ikävä uutinen niille, jotka ovat sijoittaneet rahojaan säästöhenkivakuutuksiin edullisen verokohtelun takia.
Valitettavasti myös riskihenkivakuutusten verohuojennus on hallituksen esityksen mukaan poistumassa samassa yhteydessä. Toivon mukaan tämä ei vähennä suomalaisten vastuullista varautumista kuoleman varalta. Henkivakuutus kannattaa jatkossakin ottaa perheen tilanteen ja tarpeen mukaan, ei verotussyistä.
Myönteistä on, että hallitus korottaa samassa yhteydessä huomattavasti puolison ja alaikäisten lasten saamia vähennyksiä. Tämä auttaa välttämään kohtuuttomia tilanteita muidenkin kuin vakuutuskorvauksia saavien perintöverotuksessa.
Teemu Lehtinen on Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja
Kirjoitus ilmestyy Taloustaidossa 12.10.2016
