Päivät pitenivät ja kesäiset säät tulivat taas vauhdilla. Tunnelma maassa vaihtui jokavuotiseen tapaan leppoisammaksi.
Samalla kaamosaikojen poliittiset melskeet ja torailut työmarkkinoilla tuntuvat hetken aikaa hieman kaukaisemmilta. Johan siitä on aikaa, kun tavattiin torilla ja melkein käveltiin presidentin luokse.
Ei kannata kuitenkaan hämätä itseään. Taloudessa ja yhteiskunnassa tämä vuosi on erilainen myös kesäkauden osalta.
Hallituksen sote-uudistus ja työmarkkinajärjestöjen kilpailukykysopimus kypsyvät ratkaisuvaiheitaan kohti.
Veroja maksavalla kansalaisella on molemmissa hankkeissa paljon pelissä.
* * *
Sote-uudistuksessa ansiotulojen verotusta ollaan muokkaamassa ennennäkemättömällä tavalla. Yli puolet nykyisestä kunnallisverosta aiotaan uudistuksessa siirtää suoraan valtion progressiiviseen verotukseen.
Valtion progressiivista ansiotulojen verotusta kiristetään siis noin 12 miljardilla eurolla. Jos hallituksen sote-uudistus toteutuu, niin tämä kaikkien veronkorotusten äiti toteutuu varmasti. Vertailukohtaa on turha hakea Suomen verohistoriasta, eikä maailmaltakaan tule heti mieleen.
Verotus ei saa kuitenkaan uudistuksessa kokonaisuutena kiristyä. Kenenkään palkkaverotus ei saa myöskään nousta. Näin on hallitus linjannut.
Käytännössä kaikkien kuntien kunnallisveroprosentteja pitää siksi alentaa ehkä noin 12,5 prosenttiyksikköä sinä vuonna, kun valtion progressiivista verotusta kiristetään. Kuntien veronkorotuksia on myös tämän jälkeen tarkoitus hillitä usean vuoden siirtymäaikana.
Perustuslaki asettaa omat rajoituksensa sille, miten voimakkaasti ja pitkään kuntien oikeuteen päättää kunnallisveroprosenteista voidaan puuttua uudistuksen yhteydessä. Asia on toistaiseksi epäselvä ja tulkinta joudutaan hakemaan eduskunnan perustuslakivaliokunnalta.
Epävarmaa on kaikissa tapauksissa, mitä kunnallisveroille tapahtuu ennen sote-uudistusta ja sen jälkeen. Veronsa maksavaa kansalaista ei paljon lämmitä, jos kunnallisverojen yleinen kiristyminen käytännössä torjutaan vain yhtenä ainoana vuonna.
Olennaisempaa on, millaiset paineet eri kuntien veronkorotuksiin uudistus aiheuttaa. Pakkoleikkureilla ei paineisiin vaikuteta, vaan ratkaisevaa on valtionosuusjärjestelmän ja verotulojen tasauksen perusteellinen uudistaminen samassa yhteydessä.
Jäljelle jää suuri rakenteellinen epäsuhta: valtion verotus kiristyy varmasti, kunnallisverojen vastaava keveneminen on varsin epävarmaa.
* * *
Entä se kiky?
Työmarkkinoilla neuvotellaan parhaillaan keskusjärjestöjen kilpailukykysopimuksen pohjalta alakohtaisista työehtosopimuksista. Järjestöjen sopima palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun ja työeläkemaksun korotus uhkaa kiristää palkansaajien verotusta noin prosenttiyksiköllä tällä vaalikaudella. Näiden kiristysten purkaminen edellyttäisi vastapainokseen hallitukselta lähes miljardin euron kevennyksiä seuraavien kolmen vuoden aikana.
Tässä vaiheessa on epäselvää, miten kilpailukykysopimuksen lopulta käy järjestöjen neuvotteluissa. Veroja maksavan kansalaisen kannalta jännitettävää riittää myös hallituksen toimissa mahdollisen sovun jälkeen.
Verotus kiristyy ja lompakko kevenee, mikäli hallituksen kiky-sopimukselle väläyttämiä miljardin euron myötäjäisiä ei lopulta tulisikaan.
Teemu Lehtinen on Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja
Kirjoitus ilmestyy Taloustaidossa 18.5.2016
