Jouluna annetaan ja saadaan paketteja. Isoja ja pieniä, pehmeitä ja kovia.
Hallitus on myös antanut omia pakettejaan. Huhtikuussa kehysriihen yhteydessä esiteltiin laajat yrittäjyys- ja työllisyyspaketit. Myös kilpailua on lisätty. Kyseessä oli iso joukko hallitusohjelmaan liittyneitä asioita, jotka konkretisoituivat kokonaisuuksiksi.
Kilpailukykysopimus on soudettu kevään aikana satamaan. Sopimuksen sisältyvät maksimiverokevennykset tuovat talouteen dynamiikkaa ja ihmisille lisää työtä ja ostovoimaa. Palkansaajat ovat työllisyystalkoissa mukana, kun sosiaalivakuutuksen rahoitusta siirtyy työnantajilta meille.
Kaiken takana on huoli työllisyydestä ja kasvusta. Asetettuun 72 prosentin työllisyystavoitteeseen on pitkä matka. Toimenpiteet eivät vielä riitä.
Hallitus päätti budjettiriihessä uudesta työllisyyspaketista. Sitä kutsutaan työllisyyttä lisääviksi toimiksi. Työllisyyspakettia laatimaan on asetettu kolmikantainen työryhmä valtiovarainministeriön valtiosihteeri Martti Hetemäen johdolla. Aikaa ei ole hukattavaksi, syyskuun loppu tulee pian vastaan.
Työryhmän listalla on isoja asioita. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan uudistaminen herättää aina intohimoja, erityisesti kun viimeiset työttömyysturvaan tehdyt leikkaukset eivät ole vielä edes tulleet voimaan. Työryhmässä pohditaan myös ansiosidonnaisen työttömyysturvan käyttämistä palkkatukena ja starttirahana sekä palkkaa täydentävän tuen käytöstä pitkään työttöminä olleille.
Poliittisessa keskustelussa eniten sijaa on saanut ikääntyneiden kertaluonteinen eläketuki. ”Lex Lindström” on varmasti inhimillinen toimenpide, mutta se ei lisää työllisyyttä. Kun toimenpide toteutetaan, on työvoimapalveluihin saatavissa ainakin periaatteessa lisää resursseja.
Koulutus ja työ ovat myös parasta sosiaaliturvaa. Työllisyyspaketin sisältämät tavoitteet nuorten osaamisen ja työllistämisen edistämiseksi ovat pitkälti yhteiset, voimavaroista on aina pulaa.
Järjestöt tuovat varmuudella työllisyystyöryhmän listalle myös muita asioita. Niiden määrässä on syytä olla realistinen ja maltillinen. Akavassa on korostettu työttömän oman aktiivisuuden kannustamista. Sellaista olisi työttömyysturvalla tapahtuvan omaehtoisen opiskelun edellytysten väljentäminen nykyisestä. Henkilö voisi opiskella rajoituksetta, jos hän on työn vastaanottamisvelvoitteen piirissä. Koulutetut tarvitsevat heille sopivia työvoimapalveluja, joiden tuottamisessa usein yksityiset palveluntuottajat ovat tehokkaimpia.
Työllisyyspakettitalkoissa ovat kaikki työmarkkinakeskusjärjestöt mukana. Työn tarkoituksena on lisätä työllisyyttä vähintään 10 000 henkilöllä. Valmistelun paras lahja on uusi työ mahdollisimman monelle. Se merkitsee ennakkoluulotonta otetta työryhmän työskentelyssä.
Pekka Piispanen on Akavan yhteiskuntapolitiikkayksikön johtaja
