Yhdysvalloissa lääkeyhtiöiden ahneet jätit ovat olleet poliitikkojen hampaissa. Suomessa ruodinnan ytimessä ovat olleet terveydenhuollon palvelut. Terveysala kuitenkin innovoi ja porskuttaa - poliittisista puheista ja sijoittajien poukkoilusta huolimatta.
Presidenttiehdokas Hillary Clinton rökitti lääkeyhtiöiden osakekurssit laskuun syksyllä. Vaalilupauksenaan hän tviittasi, että lääkehinnat ovat nyt kohtuuttomia ja presidenttinä hän aikoo muuttaa asian.
Clintonin raivoa oli kasvattanut pieni lääkeyhtiö Turing, jonka ketku johtaja vedätti henkiä säästävän lääkkeen hintaa ylös 5000 prosenttia. Se oli mahdollista, koska lääkkeelle ei helposti ole vaihtoehtoja saatavilla. Hintavedätys arvelutti myös lääkeyhtiöiden puolestapuhujina profiloituneita republikaaneja.
Lääkeyhtiöiden osakekurssit laskivat vauhdilla poliittisten puheiden vanavedessä, osin myös Euroopassa. Sijoittajia säikäyttivät tulevien muutosten lisäksi myös muistot vanhasta: Bill Clintonsai ohjelmillaan lääkeyhtiöiden osakkeet halventumaan, ja Obamakin pelästytti hiukan uudistamalla terveydenhuollon rahanjakoa.
Tuotekehitys kasvattaa lääkeyhtiöitä
Poliittisista puheista ja sijoittajien poukkoilusta huolimatta lääkeyhtiöiden tulot ovat kasvaneet melko tasaisesti ikääntyvän väestön ja uusien tuotteiden ansiosta. Lääkeyhtiöt, nuo ahneet jätit, ovat poliittisesti sopiva lyöntikohde. On helpompaa säästää lääkekuluista kuin esimerkiksi hoitajien tai lääkärien palkoista, vaikka lääkkeiden osuus on selvästi alle viidennes terveydenhoidon kokonaiskustannuksista.
Lääkeyhtiöiden tulosten kasvu on suurelta osin vaikean ja kalliin tuotekehityksen ansiota. Esimerkiksi lääkeyhtiö Roche panostaa tuotekehitykseen 19 prosenttia liikevaihdostaan eli 9 miljardia vuodessa. Innovatiivisilla lääkkeillä monia sairauksia pystytään hoitamaan huomattavasti aiempaa paremmin. Maksukyvyttömiin kehitysmaihin lääkeyhtiöt usein lahjoittavat lääkkeitään.
Suomi keskittyy terveydenhuollon palveluihin
Poliitikoilla on toki budjettihaaste ratkottavana, oli vallassa sitten demokraatti, republikaani tai Suomen Keskusta. Yhdysvalloissa terveydenhuollon kustannus on huima 17 prosenttia bruttokansantuotteesta, Suomessakin huomattava 9 prosenttia. Tästä verotuloilla katetaan ”yksityisen” terveydenhuollon Yhdysvalloissakin noin puolet.
Terveysala jatkaa innovatiivista kasvuaan, vaikka julkisvalta suitsisi rahankäyttöään entistä tarkemmin. Halu maksaa paremmasta terveydestä on korkea. Maksajat muuttuvat.
Myös Suomessa terveydenhuollon muutostarpeet ovat olleet poliitikkojen puheissa ja uutisotsikoissa erityisesti SOTE-uudistusten myötä. Lääkehintojen sijaan Suomen mahdolliset muutokset keskittyvät terveydenhuollon palveluihin. Kiinnostavia sijoituskohteinakin ovat esimerkiksi hoivapalveluihin keskittyvä Attendo tai kunnille terveyspalveluja tarjoava Pihlajalinna.
Heikki Urpelainen on LähiTapiola Varainhoito Oy:n salkunhoitaja
Blogi on julkaistu Sijoitustalous-blogissa 19.5.2016.
