Hillary Clintonin terveyden spekulointi on tällä hetkellä Yhdysvaltalaisen median keskiössä. Oli Clintonilla sitten keuhkokuume tai jokin vakavampi sairaus, nostaa kohu tärkeän kysymyksen pöydälle. Vapaan maailman johtajan terveydentila ei ole yksityinen asia, koska se koskee niin monen ihmisen hyvinvointia. Terveystila on yksi tärkeimmistä äänestyskriteereistä itse agendan lisäksi.
Yhdysvalloissa on pitkä historia vallassa olevien presidenttien kätkemistä terveysongelmista. Abraham Lincoln kärsi vakavasta masennuksesta, John Adams kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä, Woodrow Wilson sai halvauksen, Franklin Roosevelt poti poliota ja John F. Kennedy valehteli Addisonin taudista. Presidentin terveyden salailusta on tietenkin kokemuksia muualtakin maailmasta, kuten Kekkosen ajan Suomesta.
Vuonna 1967 Yhdysvaltojen perustuslakia muutettiin ja presidenttien terveydentilan ilmoittaminen muuttui pakolliseksi. Sama velvollisuus ei päde presidenttiehdokkaisiin. Kuitenkin Yhdysvalloissa on ollut valtava paine vapaaehtoiseen terveystiedon tiedonantoon.
Terveyden avoimuutta suosiva nykyperinne syntyi Bill Clintonin ajalla. Hänen kampanjansa käytännössä pakotti 73-vuotiaan Bob Dolen julkistaman terveystietonsa. Tämän jälkeen George Bush Junior, John Kerry ja John McCain kertoivat suhteellisen avoimesti terveystilastaan. Barack Obaman haluttomuus julkistaa omia terveystietojaan oli poikkeus, joka vahvisti säännön.
Bill Clintonin kaudesta alkanut jalo perinne mureni pipareiksi hänen 68-vuotiaan vaimonsa ja 70-vuotiaan Donald Trumpin käynnistettyä geriatrisen vaalitaistonsa. Molempien tiedotus terveysasioista on ollut aneemista. Kaiken kukkuraksi Donald Trump olisi voittaessaan kaikkien aikojen vanhin presidentti, mikä tekee hänen varapresidenttiehdokkaastaan oleellisen tiedon. Väitän, että harva äänestäjä tietää hänen nimensä.
Ihmisillä on tietenkin oikeus omaan yksityisyyteensä, mutta asettuessaan ehdokkaiksi julkiseen virkaan tulisi kyseisen oikeuden kaikota. Yhdysvaltojen presidentti johtaa ulkopolitiikkaa ja hänellä on merkittävä sisäpoliittinen valta. Presidentin terveydentilasta meuhkaaminen ei siis ole tirkistelyaihe vaan helposti korjattavissa oleva legitiimi yhteiskunnallinen huoli.
Urheilutapahtumissa terveys on tärkeä asia. Urheilijat pyrkivät kätkemään suoritustaan parantavaa douppaamista. Eikö vastaava terveystiedon pimittäminen presidenttiehdokkaille ole myös eräänlaista douppaamista? Onko siis keihäänheitto implisiittisesti tärkeämpää kuin ydinasekoodien varjelu?
Jos yhteiskunta kokee vastuukseen altistaa keihäänheittäjät huumetesteihin niin eikö tärkeiden julkisten virkojen ehdokkaiden tulisi altistaa terveystietonsa niille, joiden hyvinvointia asia tulee koskemaan.
Valtteri Ahti on Evli Pankin Markets-yksikön strategi
