Yhdysvaltojen presidentinvaalit ovat nostaneet tunteet valtaan jopa analyyttisillä pääomamarkkinoilla. Vaalikampanja ja ehdokkaiden puheet eivät ole jättäneet ketään kylmäksi. Vaalitulokseen suhtaudutaan yleisesti mustavalkoisesti: Clintonin voitto merkitsisi helpotusta ja Trumpin voitto olisi kauhistus. Analyyttistä näkökulmaa tilanteessa on ollut vaikea löytää.
Donald Trumpin möläytykset järkyttävät kerta toisensa jälkeen. Hillary Clinton puolestaan herättää vahvaa vastustusta vapaan amerikkalaisuuden kannattajien piirissä. Clintonin uskottavuus on kärsinyt kolauksia FBI:n tutkiessa hänen aiempia toimiaan ja viestintäänsä.
Jännitysnäytelmä jatkuu tasaisena vaalipäivään (8.11.) saakka ja ehkä jopa sen jälkeen. Clintonilla on tässä vaiheessa vielä etumatkaa. Trump ei aio luovuttaa helpolla ja uhkaa haastaa vaalituloksen jopa oikeuteen. Silloin markkinoita riivaava epävarmuus ei päättyisikään vielä vaalipäivänä.
Poliittiset realiteetit ovat kovia Washingtonissa. Käytännössä Yhdysvaltojen presidentillä on suuria valtaoikeuksia lainsäädännön toteuttamisessa omien määräysten, veto–oikeuden ja erillisvaltuuksien kautta. Presidentin valtaoikeudet ovat suurimmat ulkopolitiikassa ja hätätilanteissa. Presidentti voi päättää lähes itsenäisesti ulkosuhteista ja sotilasyhteistyöstä.
Muissa asioissa presidentti tarvitsee kongressin tuen. Verotuksen, kauppasopimusten tai kiistellyn terveydenhoito-ohjelman (Obamacare) muuttaminen onnistuvat vain yhteistyöllä kongressin kanssa.
Clintonin valtaannousu voi johtaa verotuksen kiristymiseen. Tällä voi olla yritysten investointihalukkuuteen ja kuluttajien kulutusintoon heikentäviä vaikutuksia. Hänen työntekijöiden asemaa vahvistavat esityksensä voivat vähentää uusien työpaikkojen syntyä.
Aiemmin republikaanipresidenttiä on pidetty talouselämän näkökulmasta parempana. Trump ajaakin yritysten terveydenhoitomenojen karsimista, mutta siirtolaisten määrän vähentäminen ja rajoittaminen sekä kauppasopimusten rukkaaminen voivat osua omaan nilkkaan. Lisäksi Trumpin arvaamattomat lausunnot tai toimet saattavat vaarantaa maan ulkosuhteita.
Yksi nopeasti ajankohtaistuvista taloudellisista kysymyksistä on liittovaltion velkakatto, joka saavutetaan jälleen näillä näkymin ensi maaliskuussa. Velkakattoa voidaan nostaa valtiovarainministeriön poikkeustoimin noin puoleksi vuodeksi. Vaalien jälkeinen poliittinen asetelma saattaa vaikuttaa olennaisesti velka- ja budjettineuvotteluihin.
Markkinareaktioon vaalipäivän jälkeen vaikuttavat nyt vahvat tunnetilat. Vaalituloksen yhteydessä on katsottava senaatin ja kongressin valtasuhteiden muuttumista. Voittaako jompikumpi puolue sekä presidentin kanslian että kongressin vai jäävätkö ne eri puolueille? Myös lukkiutunut tilanne voisi olla helpotus.
Jos tunteisiin perustuvat näkemykset jätetään syrjään, on vaalituloksen vaikutusten arvioiminen talouskehitykseen ennenaikaista heti vaalien jälkeen. Yhdysvaltojen talous on elpynyt hitaasti finanssikriisistä viimeiset kahdeksan vuotta. Tuleva presidentti ei halua kääntää tätä kehitystä.
Tomas Hildebrandt on Evli Pankin markkinastrategi ja seniorisalkunhoitaja
