Tulevaisuutta ei voi hahmottaa tuntematta ns. millenniaalien eli vuosina 1980-2000 syntyneiden sukupolven nuorten asenteita ja arvostuksia. Yhdysvalloissa millenniaaleja on lähes 100 miljoonaa ja he ovat suurin yksittäinen ikäluokka. Suomessakin millenniaaleja on noin 1,3 miljoonaa.
Tämä sukupolvi on pian ottamassa vallan globaalitaloudessa ja työelämässä. PwC:n raportin mukaan muun muassa 40 % maailman kaikista perheyrityksistä on jättämässä valtikan seuraavalle yrittäjäsukupolvelle seuraavien viiden vuoden aikana. Deloitte taas kertoo, että 80 % tämän uuden sukupolven yrittäjistä ja liikkeenjohtajista Euroopassa ja Lähi-idässä aikoo noudattaa edeltäjistään poikkeavaa johtajuustyyliä yrityksen vallan saatuaan.
Tulevat sukupolvet haluavat jättää jäljen
Erityisen mielenkiintoista on pohtia, mitkä ovat millenniaalien motivaation lähteitä. Miten he hahmottavat maailmaa ja mistä unelmoivat. The Economist -lehden sisäinen tutkimusyksikkö (The Economist Intelligence Unit) julkisti viime keväänä tutkimuksen, jonka keskeisin havainto on luettavissa tutkimusraportin otsikoinnista: ”Motivated by impact – a new generation seek to make their mark”.
Tulevaa sukupolvea siis motivoivat heidän valintojensa, työnsä ja vaikkapa sijoituspäätöstensä vaikutukset. He haluavat jättää jälkensä ympäristöönsä – tehdä vaikutuksen ja parantaa maailmaa. Raportin mukaan ympäristön millenniaalit hahmottavat globaalina. Heille ei riitä saada aikaan myönteisiä asioita lähipiirissään, paikallisesti tai kansallisesti. Kaiken täytyy olla lähtökohtaisesti isompaa ja vaikuttaa koko maapallon hyvinvointiin. Koko mindset on globaali.
Työnantajien arvojen on vastattava omia
Erityisen vahvasti muutos asenteissa näkyy yrittäjähenkisissä nuorissa. Nuoret yrittäjät ovat entistä enemmän kiinnostuneita omien toimiensa sosiaalisista ja ekologisista vaikutuksista. Deloitte haastatteli tämän vuoden Millennial Survey’hinsa nuoria yrittäjiä 29 maassa. 87% vastanneista kertoi arvioivansa yrityksensä menestystä taloudellisen tuloksen lisäksi myös muilla mittareilla. Kolme neljästä vastaajasta uskoi, että yritystoiminnalla saadaan aikaan myönteisiä sosiaalisia vaikutuksia ympäröivään maailmaan. Viivan alle pitää jäädä muutakin kuin taloudellista tulosta. Nuorissa elää vahva usko tähän ns. double bottom lineen.
Samat asenteet koskevat millenniaaleja myös työelämässä. Yli puolet tämän sukupolven nuorista esim. ilmoittaa haastatteluissa, ettei koskaan voisi tehdä työtä yrityksessä, jonka arvoja he eivät koe omikseen. Työnantajan arvot – tai ehkä paremminkin kuva, jonka työnantaja arvoistaan omilla toimillaan luo – on uuden sukupolven työntekijöille merkittävin syy hakeutua ko. työpaikkaan. Ja olla hakeutumatta, jos käsitys työnantajan toimintatavoista ei vastaa omia arvoja.
Millenniaalien motivaatio myös sijoittajina lähtee globaaleista visioista. 93% tämän sukupolven nuorista muun muassa haluaa sijoituspäätöksillään parantaa maailmaa. He ovat ikänsä puolesta vielä sen verran nuoria, ettei tämä trendi täydellä mitallaan vielä näy finanssimarkkinoilla. Nuorten suhtautumista ei kuitenkaan pidä tulkita niin, etteikö myös perinteinen tuotto olisi tärkeää. Nuoret ovat fiksuja ja tarkkoja ja haluavat molemmat. Toisaalta on olemassa tutkittua tietoa siitä, että vastuullisuuden suhteen edistykselliset yritykset pärjäävät verrokkejaan paremmin myös tuottojen osalta.
Suomalaisten nuoret arvostavat mielekästä työtä hyvässä ilmapiirissä
T-Media tutki tänä vuonna työnantajien mainetta ja työpaikan valintaperusteita Suomessa. Löytääkseen oikeat tekijät oikeisiin tehtäviin, työnantajien on tulevaisuudessa yhä tärkeämpää tunnistaa, että eri ihmiset arvioivat yrityksiä kokonaisuutena. Nuoret työnhakijat seuraavat yrityksen arvoja, johtamista ja vastuullisuutta sekä mitä vaikutuksia niillä on ympäristöön ja yhteiskuntaan.
Työnantajien tärkeimmiksi valintakriteereiksi nousivat tutkimuksen mukaan mielenkiintoiset työtehtävät, hyvä palkkaus ja työilmapiiri. Työn merkityksellisyys on noussut tärkeämmäksi tekijäksi kuin työsuhteen jatkuvuus. Erityisesti suomalaisen työelämän uusi sukupolvi odottaa työltä mielekästä sisältöä elämään, ei vain toimeentuloa. Tämä on lisännyt etenkin nuorten yrittäjien ja itsensä työllistäjien määrää merkittävästi aivan viime vuosina.
Työnantajien arvostuksissa eroja on myös sukupuolilla. Työpaikan ilmapiiri on naisille tärkeämpää kuin hyvä palkkataso. Työilmapiiri on erityisen tärkeä työpaikan valintakriteeri nuorimmille (31 %), kun taas ylin johto ei juurikaan näytä piittaavan siitä (13 %).
Kouluissa ja etenkin lukioissa annettavan työelämätietouden määrä on hyvin vähäinen. Mielikuvat työelämästä eivät vastaa useinkaan todellisuutta. Finanssialan Keskusliitto on työnantajien edustajina tarttunut tähän haasteeseen ja tuonut työelämän lähemmäksi nuoria. Finanssialan työntekijät kertovat videoilla millaista työ on todellisuudessa. Mielikuvat finanssialan palvelumuotoilijasta ja pankinjohtajan työstä saavat uuden sisällön, kun sitä työtä tekevät kuvailevat sen. Näitä tarinoita voi katsoa finanssialan urasivustolla, ja sieltä löytyy myös alan avoinna olevat työpaikat sekä alalle valmentavat koulutuspolut.
Piia-Noora Kauppi on Finanssialan Keskusliiton toimitusjohtaja
