Miten hyvin tunnet EU:n päätöksentekoa? Mitä tiedät siitä, mitä omat euroedustajamme puuhaavat, muista puhumattakaan? Entä milloin kuulit viimeksi jotain suomalaisesta eurokomissaarista, Jyrki Kataisesta?
Näitä kysymyksiä voisi latoa vielä paljon pitempään. Rehellinen vastaus lienee, että todella huonosti ja harvoin. Siitä huolimatta, että EU:n eri elimissä tehdään päivittäin hyviä ja huonoja ratkaisuja, jotka vaikuttavat meidän suomalaisten arkeen.
***
Minä olen aina ollut innokas penkkiurheilija. Silti minua ällistytti se tapa, jolla yhteinen Ylemme käytti rahaa Copacabanan olympiakisojen ympärivuorokautiseen seurantaan. Lähetyksiä pursutettiin toinen toistaan pienemmille katsojakunnille.
Ylen pääjohtaja Lauri Kivisen mukaan rahaa paloi pari euroa suomalaista kohti eli tällä laskutavalla 11 miljoonaa. Tarkempia lukuja Yle ei ole suostunut kysyttäessäkään paljastamaan, vaikka se on verorahoin ylläpidetty yhtiö.
Joskus alkuvuodesta luin uutisen, että olympiajoukkueemme Rion matka maksaisi noin miljoonan. Eli kotoiseen sohvaurheiluun panostettiin siihen verrattuna kymmenkertaisesti. Tulokset ovat nähtävillä.
En tiedä, mikä olisi ollut oikea panostus Rioon. Mutta sen tiedän, että tässäkin kohtaa veronmaksajien rahojen käyttö oli erittäin huonosti valvottua, salaista.
***
Palaan tietämykseemme EU:n toiminnasta. Käytännössä ainoa media, jolla tänä päivänä on varaa oikein kunnolla satsata EU-tietämyksemme ylläpitämiseen ja parantamiseen on kansallinen Yle.
Voisi jopa kuvitella, että se on Ylen luontainen ja tärkeä kansallinen tehtävä. Vähän niin kuin valtionyhtiöillä kautta itsenäisen Suomen historian. Investoida isoilla voimavaroillaan sinne, mihin yksityiset pääomat eivät riitä.
Suomen EU-edustuston listauksen mukaan Ylellä on kaksi Brysseliin akkreditoitua toimittajaa. Yksi suomenkielinen ja yksi ruotsinkielinen. Näin tärkeänä Yle pitää uutisointia EU:sta.
Yle kehuu tuottaneensa Rion kisoista yli 600 tuntia televisio-ohjelmaa. Montako tuntia EU-ohjelmaa vuodessa tarjotaan kahdella kirjeenvaihtajalla?
Miten syvästi nämä pystyvät paneutumaan EU:n arkeen ja meitä koskevaan päätöksentekoon? Miten paljon tämä olematon panostus vaikuttaa kuvaamme EU:sta? Noilla voimavaroilla saamme lähinnä hengästyneitä raportteja huippukokousten kriisipalavereista. Ja kuvittelemme, että tätähän se EU on.
***
”Meidän pitää käyttää suomalaisilta saamamme rahat hyvin ja tehokkaasti. Se tarkoittaa uutistapahtumien ja ilmiöiden syventämistä ja uusien näkökulmien tarjoamista. Lisäksi se tarkoittaa sisältöjä, joita suomalaiset eivät tienneet toivovansa, ennen kuin saivat ne ulottuvilleen”, Ylen ulkomaantoimituksen päällikkö Elina Ravantti on viisaasti todennut.
Jotta tämä tehtävä täyttyisi, Ylen pitäisi moninkertaistaa EU-toimituksensa laajuus. Siihen se pystyy helposti, kun asettaa asiat tärkeysjärjestykseen.
EU-asioille pitäisi varata myös ohjelma-aikaa. Eivät ne ohjelmat toki keräisi jättiyleisöjä, mutta tuskin keräsivät Rion öiset rugbyt, maahockeyt ja miekkailutkaan?
Antti Marttinen on Taloustaidon päätoimittaja
