Kun yksiöpula yhdistyy kaksioiden ylitarjontaan ja ennätysmäiseen lisärakentamiseen, syntyy erikoinen tilanne. Yksiöiden ja kaksioiden hintojen ja vuokrien ero asuntomarkkinoilla kaventuu kaventumistaan – ja on katoamassa kokonaan.
Kuulostaa liioittelulta, mutta ei sitä ole. Isoja peruskorjauksia odottavissa taloissa kaksion kauppahinnat ovat jopa alempia kuin samassa talossa olevien pienempien yksiöiden kauppahinnat. Syynä on tulevien peruskorjausten asuntokohtaisen kustannusten määräytyminen neliömäärän mukaan. Kun yksiöiden ja kaksioiden hintaero on muutenkin kutistunut pieneksi, ja kaksioon on tulossa paljon kovemmat peruskorjauskulut kuin yksiöön, kaksion kauppahinta laskee yksiön kauppahinnan alle.
Myös vuokramarkkinoilla on havahduttu siihen, kuinka pieneksi yksiöiden ja kaksioiden vuokrien ero on käynyt. Usein nuorelle asunnonhakijalle ei tule mieleenkään katsoa kaksioita vaihtoehtona, kun yksiötkin tuntuvat jo niin tyrmäävän kalliilta. Samalla jää huomaamatta, että lähes samalla vuokralla voisi saada kaksionkin. Ja vieläpä niin, että ei tarvitsisi tyytyä siihen minkä sattuu saamaan, vaan pääsee itse valitsemaan. Vuokra-asunnon hakijoiden kannattaisi siis etsiä sopivaa vaihtoehtoa sekä yksiöistä että kaksioista, vaikka yksin asuisikin.
Joku voi kysyä, mitä järkeä tässä on. Kysymys on sikäli väärin aseteltu, että se lähtee markkinoiden järkevyyden oletuksesta. Todellisuudessa markkinat eivät välttämättä toimi maalaisjärjellä ajatellen järkevästi. Erikoiselta vaikuttavan markkinatilanteen syynä on jokin pohjavinouma, joka vääristää asetelman arkijärjellä ajatellen aivan kummalliseksi.
Asuntomarkkinoilla tämä vinouma on lähinnä se, että yksiöiden rakentamista rajoitetaan, vaikka juuri nimenomaan yksiöistä on kova pula. Kaksiota sen sijaan saa pienasuntopulan tarpeisiin tehdä lisää. Kun kaksioista ei kuitenkaan ole varsinaista pulaa, vaan niitä on jo valmiiksi paikallisessa asuntokannassa jopa liikaa, looginen seuraus on kaksioiden ylitarjonta. Tästä on vaikea olla erityisen yllättynyt.
Sama markkinoiden pohjavinouman ongelma toistuu myös paljon Suomen asuntomarkkinoita suuremmissa ympyröissä. Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa 3.9. todettiin, että maailmantalous on poikkeuksellisessa tilassa. Kaikki suuret taloudet ja talousblokit kasvavat yhtä aikaa. Silti tämä havainto kelpaa minusta pelottavaksi esimerkiksi edellä kuvaamastani pohjavinoumasta.
Maailmanlaajuisesta talouskasvusta ei riemuita rennoissa tunnelmissa, kuten aiemmin vastaavissa maailmanlaajuisissa noususuhdanteissa yleensä. Tunnelma maailmantaloudessa on varautunut ja jopa huolestunut.
Sen lisäksi, että ilmassa on useita vakautta ja turvallisuutta koskevia suuria yksittäisiä uhkia, koko tämä maailmanlaajuinen talouskasvu on vinolla pohjalla. Pohjavinouma on talouskasvun nojaaminen elvytykseen, joka on mittasuhteiltaan, kestoltaan ja laadultaan ennennäkemätön. Ja jota ei ole pystytty purkamaan normaaliin tapaan talouskasvun käynnistyttyä. Syynä on se, että pelätään talouskasvun niin Euroalueella kuin Yhdysvalloissa kaatuvan jo mahdolliseen elvytyksen keventämiseen. Lopettamisesta puhumattakaan. Samaan aikaan ylikuumentumisen välttäminen vaatisi niin Yhdysvalloissa, Euroalueella kuin Kiinassakin rahapolitiikan kiristämistä. Valittavana ei ole kuin huonoja ja vielä huonompia vaihtoehtoja.
Tällaisen pohjavinouman syntymistä kukaan ei ole halunnut, mutta niin on silti käynyt. Lopputulos on kaukana järkevästä ja tavoitellusta. Tässä kohtaa voimme palata siihen, että ei ole syytä olettaakaan markkinoiden kehityksen synnyttämän tilanteen olevan maalaisjärjellä ajatellen järkevä tai jonkin suunnitelman seurauksena tarkoituksella syntynyt.
Kuten edellä totesin, erikoiselta vaikuttavan markkinatilanteen syynä on jokin pohjavinouma, joka vääristää asetelman arkijärjellä ajatellen aivan kummalliseksi. Tämän ilmiön seurauksena Suomen asuntomarkkinoilla voi tällä hetkellä saada kaksi huonetta yhden hinnalla. Sitä voi olla vaikea uskoa, vaikka kyse on laajemmin ajatellen aivan tyypillisestä markkinoiden luontaista kehitystä muuttavan yhteiskunnallisen puuttumisen ei-toivotusta seurauksesta.
Markkinoilla on oma logiikkansa. Vettä ei saa virtaamaan joessa omin voimin ylöspäin vaikka mitä tekisi. Siksi elvytys ja muut keinotekoiset ohjaustoimet toimivat parhaiten yksittäisinä ohjaavina purskeina ja ovat erittäin ongelmallisia jäädessään pysyviksi markkinoiden logiikan vääristäjiksi.
Timo Metsola
Kirjoittaja on Vuokraturvan hallituksen puheenjohtaja.
