veronmaksajat.fi

California dreaming or California nightmare?

Tapio Bergholm

Amerikan Yhdysvallat (USA) on järkyttävän jakautunut valtio. Sen kansalaiset eivät katso samoja uutisia, lue samoja lehtiä tai klikkaa samoja nettisivuja. USA:n aikuisväestön maailmat ovat erkaantuneet kauaksi. Konservatiivit ja liberaalit hakeutuvat etupäässä omiensa seuraan. Yhteiskunnallinen näkemys on niin vahva, että erimieltä olevien kohtaamista ei etsitä.

Presidentinvaaleissa Hillary Clinton sai enemmän ääniä, mutta osavaltiokohtaisen enemmistövaalin vuoksi valitsijamiesvaalin lopputulos oli kansan enemmistön tahdon vastainen. Ratkaisevissa vaa’ankieli osavaltioissa Donald Trump voitti Clintonin, mutta demokraatit eivät etenemisestään huolimatta onnistuneet voittamaan perinteisiä republikaanien hallitsemia osavaltioita.

Vaalituloksen osavaltiokartta tuo esiin sen, että rannikoilla ja varsin länsirannikolla demokraatit olivat niskanpäällä, mutta maan eteläisissä ja keskisissä osavaltioissa republikaanit korjasivat potin. Kansakunnan kahtiajakautumisen voi hieman kärjistäen kuvata näin: Vauraat, vapaamieliset metropolit olivat yleensä Clintonin takana, mutta Trump sai kannatuksensa taantuvien sydänmaiden junteilta.

Trumpin valinta on antanut uutta intoa ja uskottavuutta Kalifornian itsenäisyyttä ajaville kansalaisaloitteille. Heikot, hämäräperäiset kääpiöjärjestöt ovat yhtäkkiä saaneet uusia ystäviä ja tukijoita. Ennen presidentinvaalia Yes California itsenäisyysliikkeen uutiskirjeen tilasi vain parituhatta kultaisen osavaltion kansalaista. Pian vaalin jälkeen sillä oli 115 000 tilaajaa.

Uusi into näkyy järjestön nettisivuilla. Siellä käydään keskustelua siitä, tulisiko pitäytyä alkuperäisessä ajatuksessa itsenäisestä Kaliforniasta vai olisiko laajempi Tyynenmeren tasavalta parempi idea. Ajatus laajemmasta uudesta valtiosta on noussut esille, kun Meksikon pohjoisosissa sekä Washingtonin ja Oregonin osavaltioissa idea omille teille lähtemisestä on saanut kannatusta.

Kalifornian itsenäisyysliike vetoaa vapaamielisiin arvoihin mutta myös taloudelliseen itsekkyyteen. Tyytymättömyys kohdistuu köyhien osavaltioiden saamiin liittovaltion suuntaamiin tulonsiirtoihin, joista huomattavan osan kattavat Kaliforniasta kerätyt verot ja maksut. Kalifornia riippumattomuuden ajajat ovat yhtä solidaarisia kuin Lega Nord ja Katalonian Espanjasta irrottautumisen ajajat. Monet yhteiskunnalliset uudistukset olisi California Yes kampanjan mukaan mahdollista rahoittaa itsenäisessä valtiossa, joka ei enää tilittäisi verojaan USA:n liittovaltion kassaan.

Keskipakoiset voimat ovat voimistuneet USA:ssa. Esimerkiksi Kalifornian osavaltio ja suuret kaupungit yhteisrintamassa uhmaavat Trumpin vaatimuksia laittomien siirtolaisten maasta poistamisesta. Silicon Valleyn miljardööritkin ovat hermostuneet, kun koko maailman parhaiden ohjelmoijien ja tietokonegurujen on vaikeampi päästä heidän yritystensä palvelukseen. Kiistojen kärjistyessä voi itsenäisyystahto kasvaa. Uusimpien mielipidemittauksien mukaan yksikolmasosa Kalifornian asukkaista on jo itsenäistymisen kannalla.

Kalifornian itsenäisyys oli mahdoton ajatus kaikkien vastuullisten, järkevien ja asiantuntevien poliittisten analyytikkojen, toimittajien ja päättäjien mielestä vielä keväällä 2016. Tänään se on kai yhtä epätodennäköinen kuin Yhdistyneen Kuningaskunnan ero EU:sta tai Donald Trumpin valinta USA:n presidentiksi. Onko Trumpin uho loppujen lopulta tekemässä Amerikan Yhdysvalloista pienemmän? 

Tapio Bergholm

Kirjoittaja erikoistutkija SAK:ssa.

Kirjoittajasta

Tapio Bergholm

Tapio Bergholm on SAK:n erikoistutkija, jonka vastuulla ovat ensisijaisesti tasa-arvoasiat ja SAK:n historiankirjoitus. Hän on Helsingin yliopistossa ja Itä-Suomen yliopistossa historian dosentti. Seuraa @tapio_bergholm Twitterissä.

Blogeissa