Maailman arvokkaimpien yritysten joukkoon kuuluvat Apple, Alphabet (Google), Amazon, Microsoft ja Facebook. Yrityksiä yhdistää hallitseva asema nopeasti kasvavilla digitaalisilla markkinoilla. Maailman arvokkaimpien yritysten lista kertoo selkeästi, millä toimialalla on arvoa.
Uudentyyppiset kestävät ylivoimatekijät
Suurten yritysten ja erityisesti suurten teknologiayritysten kilpailukyky kasvaa uudella kestävällä tavalla. Yrityksen kasvu hidastuu yleensä koon kasvaessa, mutta digitaalisten superyritysten liikevaihdon ja markkina-arvon kasvut vain jatkuvat. Kilpailukyvyn taustalla ovat alalle tulon esteiden kasvaminen ja teknologian siirrettävyyden helpottuminen.
Yritystalous etenee kohti oligopolistisia markkinoita, ja digitaalinen sektori etenee kohti monopolistisia markkinoita. Digitaalisessa taloudessa monopolistinen asema ei perustu sääntelyyn vaan yrityksen ydinosaamiseen, minkä takia tätä uudentyyppistä monopolia on vaikea purkaa. Kun kilpailu ei normalisoikaan epätavallisen korkeata kannattavuutta, yritykselle syntyvät kasvavilla markkinoilla poikkeuksellisen hyvät olosuhteet.
Uudet teknologiat ovat laajasti hyödynnettäviä, jolloin niitä voidaan soveltaa uusilla toimialoilla. Kun perinteisesti on tavoiteltu yksinkertaisia liiketoimintarakenteita, niin nyt monialarakenteissa on arvoa. Riskit ovat paremmin hajautettu ja kasvumahdollisuudet ovat laajemmat, joten digitaalisista yrityksistä voi kasvaa varsinaisia jättiläisiä. Alphabetin rakenne kuvastaa tätä muutosta kilpailukyvyssä.
Robottiyhteiskunnan riskiskenaario on jo toteutumassa
Robottiyhteiskunnan ajatellaan tapahtuvan joskus tulevaisuudessa, vaikka edellä mainitut yritykset ovat jo sen tyypillisiä edelläkävijöitä. Automaation etenemistä on vaikea havaita, koska se tapahtuu asteittain talouden eri alueilla. Teollisuuden robottikäsivarret ovat vain yksi osa automaatiota. Vaikka muutosta on vaikea havaita, vaikutukset ovat jo nyt suuria.
Robottiyhteiskunnan riski on tulojen epätasainen jakautuminen. Edellä mainittujen viiden yrityksen kassavirrat ovat suuremmat kuin investointimahdollisuudet, jolloin epänormaalin suuret kassavirrat kasvattavat joko yrityksen kassaa tai voitonjakoa. Suuri osa yritystalouden varallisuudesta on näissä yrityksissä. Riskiskenaario on jo siis huomaamatta toteutumassa.
Automaation vaikutukset ovat samansuuntaiset kuin talouden yleinen pitkä trendi, jossa yritysten tulosten osuus kasvaa ja kotitalouksien palkkojen pienenee BKT:stä. Trendi kertoo siitä, että kasvun ajatellaan syntyvän yritysten tarjonnasta eikä kotitalouksien kysynnästä. Trendi on deflatoorinen samoin, kuin on automaatiokin.
Koska automaatiota ei voi pysäyttää ja yleistä talouspoliittista linjaa on vaikea muuttaa, riskiskenaarion mukaista eriarvoisuuden kasvamista on vaikea estää. Käynnissä oleva poliittinen myllerrys perustuu juuri tähän kehitykseen.
Verotuksessa on edessä paradigman muutos
Ratkaisu robottiyhteiskunnan epätasaiseen tulonjakoon on verotuksessa. Tulojen verottaminen on perusteltua, kun se ei leikkaa investointeja tai kulutusta, kuten on ansaittaessa ylisuuria kassavirtoja.
Esimerkiksi Bill Gates on ehdottanut pääomaan sidottua robottiveroa. Tavanomaisempi ratkaisu olisi verottaa yritysten ylisuuria tuloksia tai voitonjakoa progressiivisesti. Molemmissa malleissa on samat ongelmat: pääoman kohdentumisen heikentyminen ja automaation liittyvän veropohjan määrittelyn vaikeus.
Kun kansainvälinen verokilpailu ohjaa yleisesti yritysten veroprosentteja aina vain alhaisemmiksi, nykyinen verotuksen suunta ei pienennä vaan kasvattaa automaatioon liittyvää tulonjaon eriarvoisuutta. Tulevaisuudessa verotuksen periaatteet joudutaan harkitsemaan uudelleen, mikä on varmasti hidas prosessi. Uudelleenharkinnassa joudutaan miettimään kaikki tuloverot kulutuksen näkökulmasta ja kaikki kulutusverot ympäristöhaittojen näkökulmasta.
Utopia vai dystopia
Nykyinen kehitys antaa jo suuntaviivoja tulevaisuudesta. Markkinat ovat hinnoittelemassa superyritykset uudelle korkeammalle tasolle. Superyritykset ovat jo niin suuria, että niillä on automaattisesti poliittista valtaa. Ei ole sattumaa, että edellä mainitut viisi teknologiayritystä kuuluvat maailman arvokkaimpien yritysten joukkoon.
Yritystalous etenee vääjäämättä kohtia teknologista utopiaa, mutta yhteiskunnassa kehitys riippuu siitä, miten automaatiosta syntyvät hedelmät jaetaan. Nykyisessä kehityksessä on jo merkkejä yhteiskunnallisesta dystopiasta. Jos yhteiskunnallinen kehitys ei pysy teknologisen tahdissa, edessä on hyvin erikoinen suurten yritysten valtakunta.
Jussi Hyöty
Kirjoittaja on vapaa markkina-analyytikko.