Lomakausi on alkanut, ja kesäsäätä vielä odotellaan. Taloudessa sen sijaan näkymät ovat kirkastuneet koko kevään. Useat ennustelaitokset ovat nostaneet arvioitaan Suomen talouden lähiajan näkymistä. Kuluttajien talousodotukset ovat kohentuneet ja myös yritysten suhdannenäkymät ovat kirkastuneet.
Myös kova talousdata kertoo viimein talouden vahvistumisesta: työllisyys on parantunut, investoinnit ovat olleet kasvussa ja kustannuskilpailukyvyn kohentuminen tukee viennin elpymistä, etenkin mikäli syksyn palkkakierroksella maltti pitää.
Talouskasvun versot vankistuvat, mutta varottelijat edelleen vähän toppuuttelevat innostumasta liikaa. Suomen taloudessa on nimittäin edelleen mittavia rakenteellisia pulmia. Yhtäältä ikäsidonnaiset menot kasvavat, kun väki vanhenee, ja toisaalta talouden kasvupotentiaali heikkenee, kun työikäisen väestön määrän kasvu hidastuu.
Uudistetut eläkelait astuivat voimaan vuoden alussa. Tavoitteena oli taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä työeläkejärjestelmä. Erityistä huomiota kiinnitettiin sukupolvien välisen kohtuullisuuden varmistamiseen etuuksissa ja taakan jaossa. Kyse on viime vuosien mittavimmasta rakenneuudistuksesta, joka on myös viety maaliin.
Teknisenä suorituksena uudistus näyttää toimivalta. Lainsäädäntöpaketti on vaatinut verrattain vähän muutoksia ja työeläkelaitokset ovat toimeenpanneet uutta lainsäädäntöä pian puolen vuoden ajan.
Kestävyysvajeen paikkaaminen on julkisen talouden pidon kestotavoite. Eläkeuudistuksella tavoiteltiinkin myös erityisesti julkistalouden kestävyysvajeen umpeen kuromista. Kestävyysvaje kertoo, minkä verran tiettynä hetkenä veroja pitäisi korottaa tai julkisia menoja leikata, jotta julkistalous pysyisi kestävällä uralla pitkällä tähtäimellä.
Työurien pidentäminen on puolestaan eläkepoliittinen kestotavoite. Eläkelakien uudistamiseen päättynyttä onnistunutta neuvotteluprosessia edelsi useiden vuosien kiivas yhteiskunnallinen keskustelu työurien pidentämisestä ja etenkin vanhuuseläkeiän alarajan nostamisesta. Puhuttiin työurien pidentämisestä alusta, lopusta ja keskeltä.
Ikääntyneiden työurien piteneminen on yksityisellä sektorilla pysähtynyt. Julkisaloilla työurat pitenivät, kävi ilmi valtioneuvoston keväällä julkiasemasta selvityksestä.
Työeläkkeessä on kyse luottamuksesta ja odotuksista. Vuoden 2017 eläkeuudistus vahvistaa molempia, mutta vain mikäli työurien pidentämisessä onnistutaan.
Työeläkemaksu on saatu vakautettua kohtuulliselle tasolle, ja sekin edellyttää, että työurat pitenevät. Myös eläketasojen odotetaan paranevan, jos työurat pitenevät. Nykyiset ja tulevat eläkeläiset voivat luottaa turvallisin mielin etuusperusteiseen eläkkeeseen, jonka rahoitus on turvattu kannettavissa olevalla maksurasituksella. Jos työurat pitenevät.
Täydellinen eläkeuudistus on helppo tehdä paperilla. Työurat pitenevät kuitenkin työpaikoilla. Suomalainen vahvuus on ollut se, että yhdessä sovittujen uudistusten tavoitteisiin on sitouduttu.
On varsin loogista, että vaikeina taloudellisina aikoina työttömyys kasvaa ja työmarkkinoilta on työntöä poispäin, myös eläkkeelle. Kaikki ei ole kiinni rahasta, laadulliset tekijät ovat useissa tutkimuksissa osoittautuneet taloudellisia kannustimia mittavammiksi motivaatiotekijöiksi. Myös koulutuksella ja osaamisella on iso merkitys, nyt kun talouden rakenteet muuttuvat. Suomen talouden virkoamainen onkin nyt todellinen stressitesti eläkeuudistukselle ja työelämälle! Jäämme odottamaan, pitenevätkö työurat.
Valtioneuvoston selvitys: Ikääntyvän työura päättyy yksityisellä julkista aiemmin / 2017
Katja Bjerstedt on Varman pääekonomisti
