Hallituksen esitysluonnos romutuspalkkioista, sähkökäyttöisten henkilöautojen hankintatuesta sekä henkilöautojen konversiotuesta on lausuntokierroksella.
Liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) parlamentaarinen liikennetyöryhmä on keskuudessaan junaillut keinovalikoimaa, jolla liikenteen päästöjä voitaisiin vähentää. Yksi merkittävistä keinoista on sähköautoilun tukeminen.
Työryhmä julkaisi budjettiriihen alla väliraportin päästöjen vähentämisen keinoista. Täysin yksimielinen sähköautoilun tukemisesta työryhmä ei väliraportissaan ollut, kertovat lehtitiedot.
Yhtenä syynä erimielisyyksiin oli se, että tuki kohdistuisi hyvätuloisille, jos sähköauton hankkivan ihmisen oletetaan olevan hyvätuloinen.
Mikäli sähköautoilua halutaan ylipäätään valtion taholta tukea, tuki kohdistuu sähköautoilijoille. Kaikessa yksinkertaisuudessaan: sähköautoilua ei ole mahdollista tukea niin, että sähköautoton hyötyisi tuesta yhtä lailla sähköautoilijan kanssa. Siksi närkästys tuesta oli mielestäni vailla perustetta.
Konsensus vähäpäästöisemmän autoilun edistämisen keinoista onneksi muodostui. Luonnos pähkinänkuoressa: esitetään, että valtio maksaisi romutuspalkkiona uuden auton ostajalle yli kymmenen vuotta vanhasta autosta 1 000 tai 2 000 euroa. Palkkion suuruus riippuu uuden auton käyttövoimasta tai uuden bensiini- tai dieselauton hiilidioksidipäästöistä. Bensiini- tai diselauton päästöjen on oltava alle 110 g/km. (Tämän lisäksi autoala on lupautunut maksamaan oman romutuspalkkionsa, 500 euroa.)
Hallitus esittää myös, että vuosina 2018-2021 täyssähköauton ostaja palkitaan 2 000 euron hankintatuella. Autojen konversiota (auton käyttövoimatyypin muuttamista) kaasukäyttöiseksi on ehdotettu tuettavan 1 000 eurolla ja vastaavasti etanolikäyttöiseksi 200 eurolla. Hankintatukea ei ole mahdollista saada, jos saa romutuspalkkion.
Budjettiriihessä päätettiin näiden ohella muun muassa, että valtio tukee vuosina 2018-2021 sähköautojen latausverkkoja 4 miljoonalla eurolla vuosittain.
Mitä ajatuksia kehittämissuunnitelmat herättävät?
Liikenteen terveys- ja ympäristöpoliittisia näkökulmien huomiointi on sanalla sanoen tärkeää. Päästöjen vähentämisestä seuraa kuluttajille ja yrityksille kiistatta taloudellisia hyvinvointitappioita muun muassa autoilun verotuksen ja polttoaineiden haittaverotuksen seurauksena. Päästöjen vähenemisestä kuitenkin hyötyvät kaikki tulotasoon katsomatta.
Ympäristöministeriön raportin mukaan ilmansaasteiden arvioidaan aiheuttavan 1 600 ennenaikaista kuolemantapausta vuosittain. Alkoholiperäisiin tauteihin ja alkoholimyrkytyksiin muuten menehtyy ihmisiä Suomessa vuosittain lähestulkoon saman verran. Vuonna 2016 Suomessa kuoli kaikkiaan 54 000 henkeä Tilastokeskuksen mukaan.
Päästöjen vähentämisen hyödyt koituvat meille kaikille huomaamatta. Siksi päästöjen vähenemisestä aiheutuville terveyshyödyille voisi antaa erityisempääkin huomiota. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi hiilidioksidipäästöjen väheneminen on tärkeä pointti niin ikään.
Ilman pienhiukkasia pidetään Suomen ympäristökeskuksen mukaan pahimpina ihmisten terveyteen vaikuttavista ilmansaasteista. Autoilussa pienhiukkasia tuottaa suureksi osaksi rengas- ja katupöly, pakokaasujen ohella.
Päästöjen vähentämistä voisi nähdäkseni edistää sähköautoilun tukemisen sijasta jopa tehokkaammin vähentämällä yksityisautoilua ja edistämällä joukko- ja kevyen liikenteen infrastruktuuria, mitä LVM kaavaileekin. Sähköautoilun edistäminen on pienempi hyvä – mutta hyvä ilman muuta.
Mikäli olet harkitsemassa siis uuden auton ostoa, kannattanee odottaa hankintatukea ja romutuspalkkiota ensi vuoteen. Tämä on hyödyllistä myös siksi, että autovero laskee ensi vuoden alussa hieman.
Lakiehdotusta läpikäydessäni pohdin, että käytettyjä juuri-ja-juuri katsastuksesta läpimenneitä autoja saanee varmasti parilla sadalla eurollakin. Lakiehdotus ei nähdäkseni tällaisenaan estä mahdollisuutta, että esimerkiksi tällä hetkellä autoton, mutta sähköauton ostoa harkitseva henkilö ostaisi romutettavaksi halpaa ja raihnaista autoa.
Autovanhuksen romuttamisesta sähköauton ostava saisi täten sähköauton ostajan 2500 euron romutuspalkkion (ml. autoalan 500 e). Romutuspalkkion rahallinen arvo olisi siis huomattavasti suurempi kuin mitä autonromusta joutuisi maksamaan. En tiedä, onko tämä täysin tarkoituksenmukaista.
Irrallaan lakiluonnoksesta, epäkohtana autoeduissa näen tällä hetkellä sen, että sähköllä kulkevia hybridiautoja kohdellaan käyttövoimakustannuksien osalta samalla tavalla kuin esim. bensiini- tai dieselkäyttöisiä autoja.
Sähköautoilun edistämiseksi sähkökäyttöisten työsuhdeautojen autoedun verotusarvoa voisi harkita pienennettävän, mitä myös LVM:n väliraportti sivuaa.
Vielä kohtuullisempaa olisi, että pääsääntöisesti sähköllä kulkevien plug-in -hybridiautojen käyttövoimakustannuksista koituvaa vapaan autoedun verotettavaa arvoa pienennettäisiin samankaltaiseen tyyliin kuin täyssähköautojen tälläkin hetkellä. Tällä hetkellä niiden käyttövoimakustannukset katsotaan olevan verotettavan arvonsa puolesta samat kuin kaikissa muissakin ei-täyssähkökäyttöisissä autoissa.
LVM:n työryhmän autoilun kehitystä koskeva väliraportti
Janne Kalluinen
Kirjoittaja on Veronmaksajain Keskusliiton ekonomisti.
Lue lisää autoilun verotuksesta ja tuista Janne Kalluisen artikkelista, joka ilmestyy painetussa Taloustaidossa 7.12.2017.
