On kulunut tasan 20 vuotta siitä, kun tammikuussa 1997 aloitin työni Taloustaidon päätoimittajana. Lähtökohta oli melko vaatimaton Jopa lehden omat ilmoitusmyyjät kutsuivat julkaisuamme ”talouslehtien ladaksi”.
Miten nämä vuodet kiteyttäisi? Helpointa kai talouslehdessä on lähteä numeroista. Ne ovat selkeitä ja lahjomattomia. Taloustaidon levikki oli silloin joskus 169 000, nykyisin noin 235 000. Lukijamäärän osalta vanhin löytämäni mittaus oli 212 000, tuorein 460 000.
Mutta nuo ovat pelkkiä lukuja. Paljon tärkeämpää on elämä, joka vuosien varrelle on mahtunut. Ihmiset, joiden kanssa on saanut tehdä yhdessä töitä ja kaikki he, joille lehti ja verkon monet palvelut ovat tärkeitä.
Kaiken ytimessä ovat lukijat – heille lehteä tehdään. Löysin pölyttyneiden papereiden seasta vanhaan strategiapohdintaan liittyvät neljä kysymystä siitä ”miksi lukija tarttuisi juuri meidän lehteemme (eikä selattuaan heitä sitä heti syrjään)?”
- 1. Minkä takia teemme tätä lehteä? Mikä on näkökulmamme?
- 2. Kenelle me teemme tätä lehteä? Mitä he siltä haluavat?
- 3. Missä olemme yhteisönä parhaita, mitä osaamme ja tiedämme? Mitä sellaista osaamme perusroolimme ulkopuolelta, että sitä kannattaisi lehdessä hyödyntää?
- 4. Mitä emme osaa muita paremmin, emmekä ryhdy tekemään?
Näihin kysymyksiin vastattiin 20 vuotta sitten ja lähdettiin uudistusten tielle.
Samalta perustalta lähtisin edelleenkin tekemään lehteä, verkkoratkaisua - tai mitä tahansa muuta tuotetta. Erityisesti tuo viimeinen kysymys ”mitä emme tee” unohtuu usein liian helposti.
Konseptina oli alusta alkaen, että Taloustaidon sisällön pitää olla hyödyllistä, luotettavaa ja asiantuntevaa. Siitä on pidetty tiukasti kiinni kautta vuosien. Viime vuosituhannella tuo ei välttämättä ollut kovin vallankumouksellista – toisin kuin ehkä tänään. Klikkiotsikkoihin meillä on nollatoleranssi.
Omasta osaamisesta ja lukijoiden toiveista on kiteytynyt Taloustaidon vakiosisältö. Veroja, perhejuridiikkaa, säästämistä ja sijoittamista, vähän julkista taloutta, työmarkkinoita… Jos ei jossain kohtaa vilahda euro tai pykälä, se on harvinainen poikkeus.
Silloinkin, kun on edetty vähän kauemmas taidesijoittamiseen, matkoihin, autoihin tai ruokaan, niistä on aina kaivettu hyötykulma esiin.
***
Vaikka printtilehti on yhä Taloustaidon ytimessä, heti ensimmäisiä hankkeitamme parikymmentä vuotta sitten oli ryhtyä rakentamaan kunnon verkkopalvelua. Se ei ollut kovin yksinkertaista noihin aikoihin.
Tänä päivänä Taloustaidon ja Veronmaksajien toimittajat pyörittävät printin rinnalla kahta verkkosivustoa, uutiskirjettä, kuukausittaista verkkojulkaisua, näköislehteä ja blogisivustoa ja tietysti pulputamme muiden mukana facebookissa, twitterissä ja youtubessa.
***
Vaikka itse kukin taaksepäin katsoessaan näkee mieluiten vain omat jälkensä, tässä kohtaa on erittäin helppo korostaa, että Taloustaitoa on koko tämän ajan tehnyt loistava toimitus.
Tarja Halonen, Minna Petäinen ja Riitta Rimmi ovat kaikki olleet Taloustaidossa jo lähes 20 vuotta ja Ulla Simolakin tuli taloon 2000-luvun alussa. Muutama vuosi sitten porukan täydensi Satu Alavalkama. Parempaa toimitusta tuskin löytää. Silti kunnianhimoisen toimituksen pitää aina ajatella, että paras lehti on edelleen tekemättä.
On upeaa, että tästä toimituksesta ei ole tällä vuosituhannella kukaan lähtenyt. Ei omasta tahdostaan eikä olosuhteiden pakosta. Se ei ole itsestäänselvyys. Yhdessä on uudistettu ja uudistuttu, opittu ja opetettu toisiamme, kehitytty ja muututtu lehdentekijöistä monialaosaajiksi.
Tie faxien ja kirjeiden maailmasta digitoimitukseen on ollut pitkä ja vaativa eikä sille tielle näy loppua tai levähdyspaikkaa. Aina pitää ja kannattaa olla herkkänä uudelle.
***
Mikä on ollut tärkeintä?
Ilman muuta ilo ja mahdollisuus tehdä hyvien ihmisten kanssa yhdessä työtä, jolla on tarkoitus. Tehdä lehteä ja tuottaa verkon palveluita, joiden menestyksen ensimmäinen ja ainut lähtökohta ja mittari on ollut se, että siitä on ollut apua ja hyötyä lukijoille.
Tärkein palkinto tästä on ollut aina se lämmin palaute, jota olen saanut sadoilta ja taas sadoilta tutuilta ja tuntemattomilta. Siihen ei ikinä totu niin, etteikö se joka kerta sykähdytä.
Miksi näitä näin pitkästi muistelen?
Olen päättänyt loppuvuodesta jäädä tästä hommasta eläkkeelle ja ryhtyä tekemään jotakin muuta. Mitä, sitä en kaikilta osin vielä tiedä. Hyviä ehdotuksia otan mielelläni vastaan.
Siksi lähipäivinä aloitetaan Taloustaidon seuraavan päätoimittajan metsästys. Jos se mielestäsi olet sinä, ole valppaana! Tarjolla on hieno homma. Menestyvä ja eteenpäin katsova, lukijoilleen tärkeä lehti, jota tekee upea toimitus.
Antti Marttinen
Kirjoittaja on Taloustaidon päätoimittaja
PS. Onko Taloustaito tänä päivänä talouslehtien… mikä? Sano sinä! Kauneus on aina vain ja ainoastaan katsojan silmässä.
