”Olen nyt omalla ilmoituksella kolme päivää sairaana ja poissa töistä. Parantelen tätä vatsatautia maanantain, tiistain ja keskiviikon” -tyyppiset toteamukset ovat yleisiä. Esimiehen ei kuitenkaan välttämättä tarvitse hyväksyä moista menettelyä, vaikka oikeus lähtökohtaisesti todettaisiinkin työpaikan säännöissä.
Sairauspoissaolosta on viipymättä ilmoitettava työnantajan edustajalle – yleensä omalle esimiehelle. Jos esimies ei vaadi kirjallista todistusta, hän saa velvoittaa alaisensa soittamaan joka päivä.
Toisaalta, jos pomolle syntyy perusteltu epäilys tai huoli, hän saa määrätä sairastelijan työterveyslääkärin puheille. Syynä voi olla esimerkiksi epäluottamus työntekijän aiemman toiminnan johdosta tai alkoholismiepäily.
Esimies saa siis oman ilmoituksen lisäksi vaatia työntekijältä lääkärintodistusta – jopa tietyn nimetyn lääkärin kirjoittamana.
Mistä todistus kertoo?
Lääkärintodistus on osoitus työkyvyttömyydestä. Lääkärintodistuksesta pitää ilmetä diagnoosi. Jos sitä ei kuitenkaan paperista löydy, esimiehen kannattaa heti pyytää työntekijältä uusi, asianmukainen todistus.
Lääkärintodistuksella voidaan osoittaa, että kyse on sairaudesta tai tapaturmasta – tai vaikkapa kauneusleikkauksesta tai hedelmöityshoidoista toipumisesta. Kahdesta viimeksi mainitusta syystä johtuvien poissaolojen ajalta työnantajan ei useinkaan tarvitse maksaa palkkaa: poissaolo menee työntekijän omaan piikkiin, jos sitä ei ole sovittu esimerkiksi vuosilomalle.
Samoin, jos työntekijä on tahallisella tai törkeän huolimattomalla toiminnallaan aiheuttanut työkyvyttömyytensä, työnantajalla saattaa olla oikeus jättää poissaoloajan palkka maksamatta. Kyse voi olla esimerkiksi työtapaturmasta, joka on sattunut turvallisuusohjeiden noudattamatta jättämisen seurauksena.
Toisaalta lääkärintodistus saattaa sisältää vain rajoitteita työntekoon. Tällöin työnantaja saa osoittaa työntekijälle hänen työkykyynsä soveltuvia, tavanomaisia tehtäviä korvaavia töitä. Lääkärintodistus ei siis aina takaa edes poissaolo-oikeutta!
Töihin kesken kaiken?
Esimiehen on huomioitava tarkoituksenmukaisuus ja yhdenvertaisuus siinä, mitä todistuksia keneltäkin vaaditaan. Samanlaisissa tilanteissa on meneteltävä samalla tavoin, mutta erilaisissa voi ja välillä pitääkin menetellä eri tavoin.
Osalla työntekijöistä kynnys jäädä sairauslomalle on turhan alhaalla. Osalla taas aivan liian korkealla. Lääkärikään ei kuitenkaan aina vastaanottohetkellä tiedä tarkalleen, koska työkyky palautuu.
Niinpä voi olla tarpeellista hakea jatkoa aiemmalle todistukselle – tai sitten toisaalta palata töihin jo lääkärintodistukseen merkityn työkyvyttömyyden aikana. Korvaavien työtehtävien tekemisen lisäksi kannattaa huomioida myös esimerkiksi osa-aikaisen sairausloman käytön mahdollisuus.
Saako töihin siis palata kesken lääkärin ”määräämän” sairausloman? Kyllä, yleensä saa, kunhan henkilö on parantunut riittävästi. Työskentely ei saa vaarantaa omaa eikä muiden terveyttä.
Kannattaa myös huomata, että joskus ”ennenaikainen” töihin palaaminen voi jopa edistää paranemista.
Katariina Sorvanto
Kirjoittaja on yrittäjä ja toimitusjohtaja KataKoski Oy:ssä.
