Kenellekään ei ole uutinen, että Suomen väestö ikääntyy. Tämä näkyy paitsi kasvavina terveydenhuollon kuluina myös työikäisen väestön vähenemisenä – ja juuri työssä käyviä tarvitsemme tulevaisuudessa ehkä enemmän kuin koskaan kannattelemaan ja rakentamaan maamme hyvinvointia.
Samaan aikaan ikääntymisen kanssa työssäkäyvän väestön määrää nakertavat erilaisista syistä johtuvat työstä poissaolot ja jopa työkyvyttömyys. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan työikäisistä suomalaisista noin 1,9 miljoonalla, eli yli puolella työikäisistä, on jokin pitkäaikaissairaus tai vamma. Heistä 600 000 arvioi, että tämä sairaus tai vamma vaikuttaa heidän työhönsä tai työmahdollisuuksiinsa.
Pitkäaikaissauraus voi olla raskas taakka kantajalleen, mutta myös työnantajalle ja yhteiskunnalle. Usein kuultu sanonta, jonka mukaan työuria pitää pidentää alusta, keskeltä ja lopusta, on todellakin oikeassa.
Kokonaisvaltaista tietoa on hankala löytää
Kaikkea työkyvyttömyyttä tai vajaakuntoisuutta ei voida poistaa, mutta on syytä tarkastella, voidaanko pitkäaikaissairauksia hoitaa paremmin ja siten vähentää myös niiden vaikutusta ihmisten työkykyyn. Juuri nyt on kreivin aika: sote-uudistuksen yhteydessä on tilaisuus huomioida pitkäaikaissairaiden hoitoketjut ja laittaa ne kuntoon.
On yllättävän vaikea löytää tietoa siitä, mitä tekemätön työ maksaa, vaikka erilaisia menetetyn työpanoksen suoria kustannuksia onkin arvioitu. Erityisen hankalaksi on osoittautunut löytää tietoa tekemättömän työn kustannuksista silloin, jos se johtuu pitkäaikaissairaudesta, johon liittyy lukuisia muita tekijöitä kuin pelkät suoraan työstä poissaolosta aiheutuvat kulut. On esimerkiksi syytä arvioida, millaisia epäsuoria kustannuksia yhteiskunnalle, työyhteisölle ja sairastavan läheisille aiheutuu, puhumattakaan sairastavan omasta koetusta hyvinvoinnista tai sen menetyksestä.
Pysy kuulolla!
Vastausta tekemättömän työn kustannuksista minulla ei – vielä – ole. Asiaa ollaan kuitenkin parhaillaan selvittämässä, ja tuloksia julkaistaan 12.7. SuomiAreenalla Porissa. Silloin julkaistavassa Tekemätöntä työtä, näkymättömiä kustannuksia -selvityksessä tarkastellaan esimerkinomaisesti kahden yleisen sairauden, reuma- ja tulehduksellisten suolistosairauksien (IBD-sairaudet) aiheuttamia työstä poissaoloja ja niistä syntyviä kustannuksia.
Selvityksen valmistelutyöryhmässä ovat mukana AbbVie Oy, Crohn ja Colitis ry, Elinkeinoelämän Keskusliitto, Lääkäriliitto, Reumaliitto ry, Sitra, Tehy, Terveystalo Oy ja Työterveys Helsinki. Selvitys julkistetaan osana Kestävä Terveydenhuolto -hanketta, jonka tavoitteena on haastaa yhteiskuntaa ja terveydenhuollon ympäristöä pohtimaan, miten suomalaista terveydenhuoltojärjestelmää ja -ympäristöä uudistetaan asiakaslähtöisesti ja ennakkoluulottomasti. Hankkeen tarkoitus on myös tarjota uusia näkökulmia siihen, miten ihmisten hyvinvointi sekä työ- ja toimintakyky pystytään turvaamaan nyt ja tulevaisuudessa sairastumisesta huolimatta. Lisätietoja hankkeesta voit lukea täältä.
Pysy siis kuulolla – itsekin odotan suurella mielenkiinnolla, millaisia vastauksia selvitys antaa!
Kati Nyman
Kirjoittaja on biolääkeyhtiö AbbVien yhteiskuntasuhdejohtaja.
