Terveys on meille jokaiselle tärkeä asia. Erityisen tärkeäksi terveys nousee silloin, kun sen on vaarassa menettää. Onneksi lääketiede ja hoitomuodot ovat kehittyneet viime vuosikymmeninä niin, että vakavastikin terveyttä tai henkeä uhkaavista tilanteista selvitään yhä useammin.
Uusien, tehokkaiden hoitojen ja lääkkeiden ansiosta moni vakavasti sairastunut saattaa parantua joko kokonaan tai ainakin toipua niin, että voi viettää normaalia elämää ja jatkaa myös työelämässä. Mitä varhaisemmassa vaiheessa sairaus todetaan ja siihen aloitetaan tilanteen vaatima oikea hoito, sitä parempi on usein myös toipumisen ennuste. Tämä edellyttää tietysti, että terveydenhuolto toimii, sairas pääsee nopeasti lääkäriin ja että lääkärillä on käytettävissään tehokkaat ja turvalliset hoitomuodot ja lääkkeet. Viimeksi mainitun eteen tekevät uusia lääkkeitä kehittävät lääkeyritykset joka päivä työtä.
Uudesta lääkkeestä hyötyvät potilas ja yhteiskunta
Kärjistäen voi sanoa, että helpot lääkkeet on jo keksitty – nyt etsitään hoitoja erityisesti niihin sairauksiin, joihin ei ole vielä olemassa tarpeeksi tehokasta tai turvallista lääkettä. Usein nämä sairaudet ovat yksittäiselle potilaalle ja myös yhteiskunnalle suuri taakka.
Yhden uuden lääkkeen kehityskustannukset ovat lääkkeen kehittäjälle keskimäärin miljardi euroa. Suomessa viranomaiset pitävät huolen siitä, että lääkkeiden hinta pysyy kohtuullisena.
Jokainen lääke käy läpi massiivisen, vuosia kestävän tutkimus- ja kehitysprosessin ennenkuin se saa viranomaisilta myyntiluvan. Periaatteessa se on silloin lääkärin työkalupakissa ja potilaan käytettävissä. Käytännössä se ei kuitenkaan vielä riitä. Jotta potilas voi saada reseptilääkkeestään Kela-korvauksen, lääkkeellä pitää olla myös viranomaisten hyväksymä hinta.
Lääkkeen hintaan sisältyy monia näkökulmia. Lääkeyrityksen pitää saada tuotteestaan riittävä korvaus, jolla se kattaa lääkkeen tuotekehityskulut ja toisaalta pystyy samalla koko ajan jatkamaan uusien lääkkeiden kehittämistä. Viranomaisten tehtävä on huolehtia siitä, että osittain yhteiskunnan varoista maksettavat lääkekorvaukset pysyvät kohtuullisella tasolla. Ja potilaan intressinä on saada nopeasti mahdollisimman tehokasta ja hänelle sopivinta lääkettä ilman, että hänen maksuosuutensa nousee kohtuuttomaksi.
Tätä yhtälöä hoitaa Suomessa lääkekorvausjärjestelmä, joka on varsin tehokkaasti pitänyt lääkkeiden hinnat kohtuullisena. Kääntöpuolena on, että uusien lääkkeiden saaminen Kela-korvausten piiriin ja siten potilaiden käyttöön voi kestää kauan.
Uusi lainsäädäntö tuo uusia mahdollisuuksia
Vuoden 2017 alusta tuli voimaan määräaikainen laki, joka mahdollistaa Suomessa uudenlaisen riskinjakomenettelyn lääkkeiden korvauksissa. Tällöin lääkeyritys ja viranomainen voivat neuvotella niin sanotusta ehdollisesta korvattavuudesta uusien, vasta markkinoille tulevien lääkkeiden osalta.
Monessa muussa Euroopan maassa vastaavat luottamukselliset sopimukset ovat olleet mahdollisia jo kauemmin, ja nyt niitä päästään kokeilemaan myös meillä. Määräaikainen lainsäädäntö on voimassa kolme vuotta. Sinä aikana saadaan toivottavasti kerättyä kokemuksia siitä, tuottaako ehdollinen korvattavuus riittävästi hyötyä kaikille osapuolille. Tapoja näiden luottamuksellisten sopimusten tekemiseen on monia, ja nyt pitää käytännössä kokeilla mitkä toimivat parhaiten Suomessa.
Miksi tämä on tärkeää? Parhaassa tapauksessa kaikki osapuolet voittavat. Viranomainen voi varmistua, että sopimuksen alaisen uuden lääkkeen kustannukset pysyvät hallinnassa. Lääkeyritys saa kyseisen uuden tuotteensa aiempaa nopeammin Suomessa markkinoille. Ja ennen kaikkea potilaat saavat uuden lääkkeen nopeammin käyttöönsä.
Koska menettely on meillä uusi, se vaatii sekä viranomaisilta että lääkeyrityksiltä malttia ja huolellista valmistelua sekä yhteistä neuvottelutahtoa. Uskon vahvasti, että näin saadaan aidosti hyötyä kaikille osapuolille ja parempaa terveyttä suomalaisille.
Kati Nyman
Kati Nyman on biolääkeyhtiö AbbVien yhteiskuntasuhdejohtaja.
