Viime aikoina useista sosiaaliturvaan liittyvistä asioista on esitetty erilaisia malleja ja kehittämisvaihtoehtoja. Poliittiset puolueet, työmarkkinajärjestöt ja kansalaisjärjestöt koettavat löytää konkreettisia ratkaisuja yhteiskunnallisiin ongelmiin. Hyvä niin.
Kaikki ovat varmasti lukeneet ja kuulleet jo riittävästi sotesta. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen on luonnollisesti valtavan mittaluokan asia, kaikilla mittareilla. Soten rakentamisen aikana esitettiin useita malleja, jotka muistuttivat toisiaan enemmän tai vähemmän. Uudenlaista ajattelua ja ratkaisuja on pyritty tuomaan esille jo aikaisemminkin, mutta kuluvan vaalikauden aikana on päästy konkreettisesti eteenpäin. Tämäkin on hyvä asia.
Perhevapaat keskiössä
Viime vuodenvaihteen molemmin puolin esiteltiin erilaisia perhevapaamalleja. Esityksiä tuli joka suunnalta, vain perussuomalaiset suhtautuivat asiaan torjuvasti. Perhevapaajärjestelmän uudistamisessa on monia ulottuvuuksia. Naisten työllisyysaste nousisi, kun kotona oloaika lyhenisi ja perhevapaita jaettaisiin tasaisemmin ja joustavammin vanhempien kesken. Toimenpiteet jäävät seuraavalle vaalikaudelle, ellei uudessa poliittisessa tilanteessa tehdä tarvittavia ratkaisuja.
Kannustinloukkujen purkaminen on myös jatkuva muotilaji. Kullakin toimijalla on vähemmän ja enemmän ymmärrettäviä syitä purkaa kannustinkoukkuja. Hallituksen puolivälitarkastelussa päästiinkin eteenpäin, kun poliittista päätöksentekoa edelsi virkamiestyöryhmän valmistelu. Huomattiin, että toimenpiteitä tarvitaan sosiaaliturvan ohella erityisesti asuntopolitiikassa. Hyviä huomioita.
Kokeillaan perustuloa
Kansalaispalkka, perustulo, negatiivinen tulovero…rakkaalla tai ehkä ei niin rakkaalla lapsella on monta nimeä. Sipilän hallitus päätti pitkän valmistelun jälkeen käynnistää perustulokokeilun. Sen tulokset jäänevät kuitenkin käytettävissä olevien voimavarojen vuoksi melko suppeiksi.
Toinen kysymys on se, mitä käsitteellä perustulolla tarkoitetaan. Sanan käyttö on ollut hyvinkin vaihtelevaa. Viimeksi Elinkeinoelämän keskusliiton aloitteessa perustulo toteutettaisiin niin, että asumistuki ja toimeentulotuki yhdistetään.
Perustulokokeilun ohella kokeillaan myös vastikkeellista sosiaaliturva. Tätä kutsutaan häveliäästi osallistumiskokeiluksi. Mielestäni kokeileminen on järkevää.
Uudistuuko sosiaaliturva?
Tuleeko soten jälkeen sotu? Hallitus päätti huhtikuussa sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen valmistelun käynnistämisestä. Siinä otettaisiin huomioon muun muassa edellä mainitut kokeilut sekä asumisen ja toimeentulotuen kokonaisuus. Valmisteluun on aikaa helmikuun 2019 loppuun. On varmaa, että eduskuntavaaleissa on ainakin yksi iso asia keskusteltavana.
Jälleen eri yhteiskuntatoimijat alkavat valmistelemaan omia mallejaan. Niitä julkistetaan, ja oman mallin hyviä puolia perustellaan eri tahoille. On kuitenkin hyvä muistaa, minkä vuoksi malleja tehdään. Kustannusten pitää olla hallinnassa, työhön pitää kannustaa ja kansalaisten eriarvoisuutta tulee vähentää.
Ihmiset arvioivat malleja sekä niiden rahoittajina että asiakkaina. Erityisesti kannattaa kuunnella niitä, jotka ovat – eri syistä – etuuksien ammattilaisia. Joko niiden käyttäjinä tai asiakastyön toteuttamisessa tai suunnittelussa. Heidän tiedoistaan ja kokemuksistaan kannattaa myös ottaa mallia. Isona tavoitteena on luonnollisesti hyvän ja toimivan mallin luominen ja käyttöönotto.
Pekka Piispanen
Kirjoittaja on Akavan yhteiskuntapolitiikkayksikön johtaja.
