Näinä päivinä kaikki valmistautuvat hallituksen puolivälitarkasteluun. Näin tekevät ainakin ne, joilla on asioita kerrottavanaan poliitikoille.
Hallitus pitää puoliväliriihensä huhtikuun lopulla, heti kuntavaalien ja pääsiäisen jälkeen. Asioista ei ole pulaa, ei varmaan haasteistakaan.
Pääministeri Juha Sipilä käytti mielenkiintoisen puheenvuoron helmikuun alussa Königstedtin kartanossa ja pääministerin virka-asunnossa Kesärannassa pidetyn hallituksen ”tuuletuskokouksen” yhteydessä. Asioita pitää arvioida Sipilän mielestä ”out of the box” – totuttujen ratkaisujen sijaan.
Mitä tämä tarkoittaa? Tätä miettivät ainakin politiikan, työmarkkinoiden sekä talouden analysoijat ja edunvalvojat. Spekuloitavaa ja selvitettävää tarvitaan aina.
Mutta annetaanpa Juha Sipilän itse vastata. Hän antoi 8. helmikuuta eduskunnalle pääministerin ilmoituksen hallituksen politiikasta tänä vuonna. Puheessaan hän korosti, että kehysriihessä tärkeimpiä asioita on löytää keinoja 72 prosentin työllisyysasteen saavuttamiseksi ja parantaa koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatioiden kokonaisuutta. Tarvitaan myös uusia keinoja, jotta tähän päästäisiin.
Uusia keinoja on viime aikoina etsittykin erilaisissa työryhmissä. Niistä voidaan mainita ainakin yritysverotukseen, kannustinloukkuihin sekä korkeakoulujen voimavaroihin liittyvät työryhmät. Ne hallitus päätti perustaa viime budjettiriihessään. Myös työllisyystyöryhmän työskentely on jatkunut useassa muussa ryhmässä.
Moni puolue ja etujärjestö on valmistellut myös perhevapaamallejaan. Keskeisenä syynä tasa-arvon ohella on ollut se, että nykyistä tasaisempi perhevapaiden puolisojen kesken nostaa merkittävästi naisten työllisyysastetta. Myös Akavalta on tulossa lähiaikoina oma perhevapaamalli.
Uusia keinoja ja erityisesti uutta ajattelua tarvitaan, jotta useammalle riittää työtä, ihmisten osaamistaso lisääntyy ja yritysten TKI-toimintaedellytykset paranevat. Kannustinloukkujen purkamisessa joudutaan tarkastelemaan myös nykyisiä etuuksia. Omasta aktiivisuudesta pitää palkita.
Uusien keinojen ohella tarvitaan myös lisävoimavaroja. Leikkaukset erityisesti korkeakoulujen resursseihin sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan ovat olleet valtavia. Uutta ei synny, jos edellytykset puuttuvat.
Palkansaajien ostovoima heikentyy, jos uusia veronkevennyksiä ei tehdä. Kannustavuudelta putoaa pohja, jos hallitusohjelman verolinjasta ei pidetä kiinni. Puolivälitarkastelussa tulee saada tästäkin riittävän selkeä näkymä.
Katseet kohdistuvat hallituksen puoliväliriiheen. Päätökset ovat poliitikkojen, mutta kaikki yhteiskunnalliset toimijat voivat vaikuttaa osaltaan siihen, että tarpeellisia toimenpiteitä tehdään. Niitä löytyy, myös ”out of the box.”
Pekka Piispanen
Kirjoittaja on Akavan yhteiskuntapolitiikkayksikön johtaja.
